Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Mikä pakkoliitos? Mysteeri vielä kaikille

Kuntakylttiä vaihdettiin kuntaliitoksen takia Sipoossa tulevalla uudella kunnanrajalla joulukuun lopussa vuonna 2008.
Kuntakylttiä vaihdettiin kuntaliitoksen takia Sipoossa tulevalla uudella kunnanrajalla joulukuun lopussa vuonna 2008.
Julkaistu 10.02.2012 19:15(Päivitetty 15.02.2012 07:51)
Toimittajan kuva

Anna-Stiina Toivonen

anna-stiina.toivonen@mtv.fi

Kuntauudistus voi johtaa kuntien pakkoliitoksiin, mutta mitä nämä pakkoliitokset oikeastaan ovat? Mitä pakkoliitos tarkoittaa?

Suomen kuntaliitosta kerrotaan, että nykypykälillä kuntien pakkoliitosta ei ole olemassakaan. Nykyisin kuntaliitokset tapahtuvat kunnanvaltuustojen päätöksillä.

– Nykyisen lain mukaan mahdollista on ainoastaan kunnan osan liittäminen toiseen vastoin kunnan tahtoa. Esimerkiksi Sipoon osan liittäminen Helsinkiin oli niin sanottu pakkoliitos, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.

Mahdollisuus pakkoliitoksiin poistettiin laista 1990-luvun alussa. Sitä ennen pakkoliitoksia kuitenkin tehtiin. Edelliset pakkoliitokset ovat Prättälän mukaan 1970-luvun lopulta.

Vaikka pakkoliitokset eivät juuri nyt onnistuisikaan, tarvittavat pykälät niihin voidaan toki valmistella.

– Sehän tulee siinä rakennelain yhteydessä ratkaistavaksi. Pakkoliitosten käyttöön ottamisesta ei kuitenkaan ole olemassa poliittisen tason päätöksiä. On vain yksittäisten poliitikkojen kannanottoja rakenneryhmän raporttiin, Prättälä sanoo.

Palvelut vaakalaudalla joka tapauksessa

Jos pakkoliitoksia kuitenkin tulee, mitä voidaan ennakoida niiden seurauksista? Vaikea sanoa, vastaa Kuntaliiton Prättälä.

– Nykyisin vapaaehtoisissa liitoksissa tehdään yhdistymissopimus, jossa sovitaan esimerkiksi säilytettävistä palveluista. Eihän sitä ole vielä mietitty, miten pakkoliitoksissa otettaisiin tämäntyyppiset asiat huomioon.

Vapaaehtoisten kuntaliitosten vaikutuksista voidaan päätellä jotakin, mutta muutoksia tapahtuu myös kuntarakenteesta riippumatta.

– On vaikea sanoa, onko esimerkiksi kouluja lakkautettu enemmän yhdistetyissä kunnissa vai yhdistämättömissä kunnissa. Yleensä negatiiviset asiat laitetaan heti kuntaliitosten syyksi, vaikka paikkakunnilla tapahtuisi isoja elinkenoelämän muutoksia. Esimerkiksi Salo ja sen ympäristökunnatkin olivat joka tapauksessa pitkälti riippuvaisia Nokian työllisyydestä, Prättälä sanoo.

Salon seudulla tehtiin kuntaliitos vuonna 2009.

Käytännössä palvelujen säilyttäminen voi tehdä kunnissa tiukkaa riippumatta siitä, tuleeko pakkoliitoksia vai ei.

– Kunnat ajattelevat ehkä vähän liikaa, että palvelut voidaan säilyttää, jos kuntarakenne pidetään muuttumattomana, Prättälä miettii.

– Meillä on yhä vähemmän työntekijöitä, jotka joutuvat elättämään yhä isomman porukan, joka ei tee ansiotyötä. Se, miten rakenteilla pystytään vastaaman siihen, on nähtävissä vasta aika pitkällä tähtäimellä, hän jatkaa.

Kuntauudistuksesta ja pakkoliitoksista on keskusteltu vilkkaasti kuntauudistusta pohtineen työryhmän esityksen jälkeen. Työryhmä esittää, että jatkossa kuntia olisi vain 66-70. Kuntia voitaisiin yhdistää pakolla.

Kuntakartan halutut ja hylkiöt – parhaita liitoskumppaneita listataan

Katainen lupaa kriteerit vahvalle kunnalle

Katainen: Useimmat kunnat sanovat liitoksille kyllä kiitos

Esitys: Kuntia jäisi vain 66-70 (8.2.)

Lisää aiheesta:

Poliisin Espoossa etsimä mies löytynytSuomalaisilta kysyttiin ajatuksia maan tulevaisuudesta: Karu tulosOletko nähnyt tätä naista? Poliisilla etsintäoperaatioTaloussanomat: Yle aikoo palauttaa työntekijöiden tulos- ja kannustepalkkiotTaidetestaajien Keskinen: Balettiesitys olisi pitänyt keskeyttääIL: Linnanmäki aloittaa muutosneuvottelut
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 00:05
    Kadonneet

    Poliisin Espoossa etsimä mies löytynyt

  • 00:01
    Suomi

    Suomalaisilta kysyttiin ajatuksia maan tulevaisuudesta: Karu tulos

  • Eilen21:07
    Kadonneet

    Oletko nähnyt tätä naista? Poliisilla etsintäoperaatio

  • Eilen20:38
    Yle

    Taloussanomat: Yle aikoo palauttaa työntekijöiden tulos- ja kannustepalkkiot

  • Eilen19:47
    Kulttuuri

    Taidetestaajien Keskinen: Balettiesitys olisi pitänyt keskeyttää