Kuntauudistus voi johtaa kuntien pakkoliitoksiin, mutta mitä nämä pakkoliitokset oikeastaan ovat? Mitä pakkoliitos tarkoittaa?
Suomen kuntaliitosta kerrotaan, että nykypykälillä kuntien pakkoliitosta ei ole olemassakaan. Nykyisin kuntaliitokset tapahtuvat kunnanvaltuustojen päätöksillä.
– Nykyisen lain mukaan mahdollista on ainoastaan kunnan osan liittäminen toiseen vastoin kunnan tahtoa. Esimerkiksi Sipoon osan liittäminen Helsinkiin oli niin sanottu pakkoliitos, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.
Mahdollisuus pakkoliitoksiin poistettiin laista 1990-luvun alussa. Sitä ennen pakkoliitoksia kuitenkin tehtiin. Edelliset pakkoliitokset ovat Prättälän mukaan 1970-luvun lopulta.
Vaikka pakkoliitokset eivät juuri nyt onnistuisikaan, tarvittavat pykälät niihin voidaan toki valmistella.
– Sehän tulee siinä rakennelain yhteydessä ratkaistavaksi. Pakkoliitosten käyttöön ottamisesta ei kuitenkaan ole olemassa poliittisen tason päätöksiä. On vain yksittäisten poliitikkojen kannanottoja rakenneryhmän raporttiin, Prättälä sanoo.
Palvelut vaakalaudalla joka tapauksessa
Jos pakkoliitoksia kuitenkin tulee, mitä voidaan ennakoida niiden seurauksista? Vaikea sanoa, vastaa Kuntaliiton Prättälä.
– Nykyisin vapaaehtoisissa liitoksissa tehdään yhdistymissopimus, jossa sovitaan esimerkiksi säilytettävistä palveluista. Eihän sitä ole vielä mietitty, miten pakkoliitoksissa otettaisiin tämäntyyppiset asiat huomioon.
Vapaaehtoisten kuntaliitosten vaikutuksista voidaan päätellä jotakin, mutta muutoksia tapahtuu myös kuntarakenteesta riippumatta.
– On vaikea sanoa, onko esimerkiksi kouluja lakkautettu enemmän yhdistetyissä kunnissa vai yhdistämättömissä kunnissa. Yleensä negatiiviset asiat laitetaan heti kuntaliitosten syyksi, vaikka paikkakunnilla tapahtuisi isoja elinkenoelämän muutoksia. Esimerkiksi Salo ja sen ympäristökunnatkin olivat joka tapauksessa pitkälti riippuvaisia Nokian työllisyydestä, Prättälä sanoo.
Salon seudulla tehtiin kuntaliitos vuonna 2009.