Esitys: Kuntia jäisi vain 66-70

Työryhmä esittää esimerkiksi Helsingistä, Espoosta, Vantaasta, Kauniaisista ja Sipoosta yhtä kuntaa. Hyvinkäähän yhdistettäisiin Kanta-Hämeestä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi sekä Hämeenlinnaan Hattula ja Janakkala.

Turkuun liitettäisiin Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Tarvasjoki, Aura, Rusko, Masku, Nousiainen ja Mynämäki sekä mahdollisesti myös Sauvo, Paimio ja Marttila.

Tampere kasvaisi Pirkkalalla, Lempäälällä, Kangasalalla, Ylöjärvellä, Vesilahdella ja Nokialla sekä mahdollisesti myös Hämeenkyröllä, Pälkäneellä ja Orivedellä. Lahti olisi jatkossa Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki.

Myös Oulusta tulisi iso: Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala sekä Ouluun jo vuoden 2013 alusta liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii

Suur-Kuopio olisi Kuopion lisäksi Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä ainakin osa Leppävirrasta, mahdollisesti myös Rautavaara.

Jyväskylän ympärille muodostuisi kunta Jyväskylästä, Hankasalmesta, Joutsasta, Jyväskylästä, Laukaasta, Luhangasta, Muuramesta, Petäjävedestä, Toivakasta ja Uuraisesta ja mahdollisesti Keuruusta ja Multiasta.

Seinäjoki olisi jatkossa myös Ilmajoki, Jalasjärvi, Lapua ja mahdollisesi Isokyrö. Vaasaan liitettäisiin Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vöyri ja Vähäkyrö.

Lappeenrantaan yhdistyisi Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala, mutta Parikkala voisi selvityksen mukaan suuntautua myös Savonlinnaan. Myös Pertunmaa on kunta, joka voisi suunnitella liitosta sekä Mikkelin, Ristiinan, Hirvensalmen, Suomenniemen, Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen ja Puumalan kanssa että Heinolan, Hartolan ja Sysmän kanssa.

Kunnan jakamista ehdotetaan myös mm. Kainuussa, jossa Kajaaniin liitettäisiin Sotkamon, Paltamon ja Ristijärven lisäksi Vaalan kunnan itäosa eli ns. Manamansalo ja Säräisniemi.

Pääkaupunkiseutu yhteen

Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen. Eräiden kuntien asema ei työryhmän mukaan talouden ja väestötekijöiden lähtökohdista välttämättä edellyttäisi kuntaliitosta kyseisen kunnan näkökulmasta, mutta liitoksen on katsottu olevan perusteltua koko alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Työryhmä myöntää, että esitettyjen kuntaliitosten toteutus on varsinkin kaupunkiseuduilla haasteellinen tehtävä.

Esitettyjen ratkaisujen voi toteutuessaan arvioida myös vähentävän kaupunkiseuduille ominaista kuntien välistä kilpailua ja siihen liittyviä yhdyskuntarakennetta hajauttavia investointeja.

Kuntajakoselvitys halutaan alulle heti

Työryhmän mukaan laajoja kuntaliitoksia ei ehditä tehdä vielä vuonna 2015, kuten aikaisemmin suunniteltiin. Työryhmän mukaan kuntia on tarkoitus ensiksi kuulla, ja sen jälkeen järjestää valtion erityinen kuntajakoselvitys.

Työryhmä puoltaa erityistä kuntajakoselvitystä, jotta selvitykset voidaan käynnistää ja toteuttaa eri alueilla samanaikaisesti ja jotta kuntauudistus toteutuisi suunnitelmallisesti. Erityisen kuntajakoselvityksien perusteella uusien kuntien valmistelu voitaisiin aloittaa lisäksi viivytyksettä eikä uudistuksen toteuttaminen jäisi yksittäisten kuntien päätösten varaan.

Ei ristiriitaa perustuslain kanssa

Työryhmän mukaan sen esitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Esitetyt lakimuutokset koskevat lähinnä kielellisten oikeuksien turvaamista.

Sosiaali - ja terveyspalveluista uusi selvitys

Työryhmän mukaan kuntien yhteistoiminnan tarve vähenee merkittävästi 66-70 kunnan Suomessa. Esitetyt uudet kunnat pystyvät järjestämään palvelut. Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle.

Koska sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita on jo vaikea järjestää osissa kuntia ja koska nykyinen kuntajärjestelmä eriarvoistaa väestöä, työryhmä haluaa vähentää vastuuorganisaatioita maassa. Työryhmä haluaa uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiselle omaa jatkotyötä, jossa selvitettäisiin, miten sosiaali- ja terveyspalvelut muodostetaan uusissa kunnissa.

Pitkät välimatkat huomioitu

Työryhmä sanoo huomioineensa harvan asutuksen, pitkät välimatkat ja kasvukeskusten erityispiirteet. Harva asutus ja pitkät etäisyydet on otettu huomioon esityksessä kuntaliitosalueita rajaavina seikkoina.

Joillain alueilla on rajattu kuntajoukkoa, jotta uuden kunnan alueesta ei muodostuisi maantieteellisesti liian suuri. Rajattaessa alueita on tarkasteltu, miten elinvoimaa alueella voidaan vahvistaa sekä toisaalta, miten alueita voidaan rajata, jotta ne muodostaisivat oman pienemmän toiminnallisen kokonaisuutensa.

Uuden kunnan alueen suuruutta on arvioitu erityisesti Helsingin seudulla, jonka osalta työryhmä ei pidä mahdollisena muodostaa koko toiminnallisen alueen käsittävää kuntaa. Yhteensovittamisen tarve ulottuu kuitenkin kokonaisuudessaan metropolialueelle ja osin tätä laajemmallekin alueelle, mikä merkitsee, ettei esitys ratkaise kaikkia, koko metropolialueen yhteistoimintaan liittyviä tarpeita.

Asiointi-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetekijöiden perusteella on ollut tarvetta myös esittää joissakin tapauksissa harkittavaksi kunnan alueiden jakamista eli kunnan osien liittämistä eri kuntiin. Työryhmä on ottanut huomioon esimerkiksi sen, että jos kunnan eri osissa asuvat käyvät töissä ja asioilla toisessa suunnassa.

Demokratia yritetään taata suurkunnissakin

Työryhmä sanoo esityksessään huomioineensa, ettei kunnista muodostu paikallisuuden ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta asukasmäärältään tai pinta-alaltaan liian suuria. Tällä on pyritty varmistamaan, ettei demokraattinen päätöksenteko etääntyisi asukkaista.

Paikoin toiminnalliset alueet ovat, erityisesti kaupunkiseuduilla kuitenkin niin laajoja, että verrattain suurten kuntien muodostaminen on nähty tarkoituksenmukaiseksi. Näissä tapauksissa ehdotettujen kuntarakennemuutosten toteuttaminen edellyttää työryhmän mukaan uusien osallistumis- ja vaikuttamismuotojen rakentamista sekä mahdollisesti myös edustuksellisen järjestelmän kehittämistä demokratian vahvistamiseksi. Työryhmä katsoo, että tältä osin tarvittavat toimenpiteet tulee valmistella kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on haastateltavana illan Kymmenen Uutisissa

Katso Nina Rahkolan raportti (Seitsemän uutiset 8.2.2012)

Tässä ovat esitetyt uudet kunnat

Esitys: Etelä-Savon uudet kunnat

Esitys: Etelä-Karjalan uudet kunnat

Esitys: Kainuun ja Lapin uudet kunnat

Esitys: Pohjanmaan uudet kunnat

Esitys: Kanta-Hämeen uudet kunnat

Esitys: Keski-Suomen uudet kunnat

Esitys: Pirkanmaan uudet kunnat

Tampere laajenee mielellään

Kokkolassa ei hurrata pakkoliitospuheille

Kiviniemi: Kuntakohellus on pysäytettävä