Venäjä on tappiolla ja Ukraina haistaa tilaisuutensa vaikka talvi tulee, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
– Talvi, kylmyys ja pimeys vaikuttavat kumpaankin sotivaan osapuoleen. Venäjän sota on sujunut huonosti ja katsotaan nyt, miten talvi sitä kohtelee. Ukraina on saamassa uutta aseistusta, Aaltola tiivistää asetelman.
Venäjä sai liikekannallepanossaan paljon uusia joukkoja, mutta niistä ei ole välitöntä apua.
– Venäjä toivoi hengitystilaa, että voidaan koota uusia joukkoja, joita voidaan kouluttaa talven aikana, mutta tuskin Ukraina antaa siihen paljon mahdollisuuksia. Ukraina haistaa päässeensä niskan päälle ja haistaa Venäjän heikkouden, ja tätä tullaan käyttämään. Pyritään aloittamaan taistelu Krimistä, ja se on Venäjälle yllätys, Aaltola summaa.
– Krim alkaa olla Ukrainan aseiden kantaman päässä.
*Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
0:46
Lue myös: Ukraina edennyt vastahyökkäyksessään – venäläiset linnoittavat jo Krimiäkin
Ei nopeaa ratkaisua
Aaltola uskoo, että pikaista loppua sodalle ei ole näkyvissä.
– Sota jatkuu yli talven. Jos Venäjä on häviöllä, eikä ole odotettavissa, että tilanne muuttuisi, silloin kannattaisi neuvotella Venäjän vetäytymisestä. Siihen voi mennä vielä muutama kuukausi.
Aaltolan mukaan suurvallan tulee tajuta, milloin tilanne on niin huono, että vetäytyminen on järkevää.
– Yhdysvallat lähti Vietnamista, Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Ei suurvallan kannata laittaa kaikkea likoon tappiollisessa sodassa.
– Tämän Venäjän tulisi ymmärtää. Mitä enemmän Venäjä tätä vitkuttelee, sitä enemmän Putinin valtakausi on lopussa.
Lue myös: Brittitukijat: Ukrainan sodan voimasuhteet voivat muuttua nopeasti hyökkääjän eduksi ilman aseapua – pienikin määrä läntisiä hävittäjäkoneita voisi riittää pelotteeksi
Häämöttääkö Putinin loppu?
Vladimir Putin on pohjustanut vuosia historiankäsitystään, jonka mukaan Ukraina kuuluu Venäjälle ja on erottamaton osa sitä. Ukraina on ollut toista mieltä, ja Venäjän hyökkäyssodan kova puolustus on ollut osoitus siitä.
Putin pitää yhä kiinni ajatusmallistaan sekä valtakautensa ajan rakentamastaan yksinvallasta.
– Suurvalloissa huonosti sujuneen sodan jälkeen usein seuraa shokki kotimaassa. Kun sota sujuu huonosti ja päättyy huonosti, luulen että Putinin valtaa sivuutetaan ja ohitetaan. Kuinka rautainen ote Putinilla on, ratkaisee. Venäjällä on paljon ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia siitä korttitalosta, mitä Putin on pitänyt pystyssä, Aaltola kuvailee.
Lue myös: Brittitiedustelu: Venäjä odottaa taloutensa epävarmuuden kasvavan – MTV seuraa sotaa
Sodan vastoinkäymiset kuluttavat venäläistä yhteiskuntaa, ja myös Putinista riippuvaisten henkilöiden edut rapautuvat koko ajan, kertoo Aaltola. Kun eliitin ongelmat kasvavat liian suuriksi, voi tapahtua odotettu keikaus.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtaan nousisi länsimaailmalle suotuisamman politiikan edustaja kuin Putin, sanoo Aaltola.
– Kaduilta ei valta Venäjällä vaihdu, mutta eliitistä voi nousta sitten joku vielä kovemman linjan edustaja. Hävitty sota on iso ongelma Putinille Venäjän kunnian nostattajana. Silloin kello tikittää huonosti Putinin kannalta.