Ukraina kaipaa brittitutkijoiden mukaan tällä hetkellä lisää ilmatorjuntakalustoa ja länsimaisia monitoimihävittäjiä.
Venäjä on tilanteessa, jossa sen sotilaallinen tappio Ukrainassa vuoden 2023 aikana on varteenotettava mahdollisuus.
Länsimaiden ei kuitenkaan tule antautua hyvän olon tunteen valtaan, sillä Ukrainalla on edelleen kiireisiä asetarpeita, kirjoittavat brittiläisen RUSI:n (Royal United Services Institute) tutkijat Justin Bronk, Nick Reynolds ja Jack Watling Ukrainan ilmasotaa käsittelevässä raportissaan.
Tutkijoiden mukaan Ukrainan ilmatorjunta kykenee nykytilanteessa ampumaan alas noin puolet Venäjän risteilyohjuksista ja valtaosan iranilaisvalmisteisista Shahed-136-droneista.
Torjuntaan tarvitaan koko joukko eri teknologioita: ilmatorjuntaohjuksia, hävittäjäkalustoa R-73-ilmataisteluohjuksineen, olalta laukaistavia lyhyen kantaman it-ohjuksia ja ilmatorjuntatykkejä.
Näiden ammukset alkavat käydä Ukrainassa vähiin. Lyhyellä tähtäimellä maahan tulisi lähettää suuria määriä kannettavaa it-kalustoa sekä moderneja ilmatorjuntapanssarivaunuja kuten saksalaisia Gepardeja.
Tutkijoiden mukaan myös IRIS-T- ja NASAMS-järjestelmät kaipaavat lisää ohjuksia sekä laukaisualustoja.
Lue myös: Puolustusministeriö: Suomi on päättänyt toimittaa Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua
Sodan voimasuhteet voivat muuttua nopeasti
Keskipitkällä aikavälillä Ukrainan tulisi kyetä tuottamaan tai vähintäänkin hankkimaan uusia järjestelmiä Shahed-136-kaluston sekä muiden mahdollisten miehittämättömien ilma-alusten torjuntaan.
Raportin mukaan tykkiin perustuvat järjestelmät olisivat ohjusratkaisuja edullisempia, ja yksi ratkaisu olisi integroida pienten ilma-alusten torjuntaan tarkoitettu tutkajärjestelmä Ukrainan nykyisiin ilmatorjuntatykkeihin.
Lisäksi Ukrainan tulisi yhteistyössä lännen kanssa perustaa uusia tuotantolinjoja S-300- ja SA-11-järjestelmien ilmatorjuntaohjuksille.
Jos Ukrainan it-järjestelmien ammukset loppuvat kesken, maan infrastruktuurista tulee merkittävästi haavoittuvampi Venäjän ohjushyökkäyksille. Tämän lisäksi Venäjän ilmavoimien konekalusto kykenisi taas tunkeutumaan syvälle Ukrainan ilmatilaan.
Mikäli näin käy, tutkijoiden mukaan sodan voimasuhteet voivat muuttua varsin nopeasti seuraavien kuukausien aikana hyökkääjän eduksi.
Ilmavoimat kaipaisi pidemmältä etäisyydeltä vapautettavaa läntistä täsmäpommiaEtulinjan lähellä operoivat Ukrainan ilmavoimien lentokoneet ovat jatkuvasti Venäjän ilmatorjunnan sekä hävittäjäkoneiden uhan alla, mikä vuoksi ne joutuvat lentämään erittäin matalalla. Tappioita tulee silti.
Lue myös: Näin Ukrainan vastahyökkäys suunniteltiin länsivaltojen tuella – upseerit pelasivat sotapelejä jopa 20 tuntia päivässä
Tilauksessa täsmäpommi
Tutkijoiden mukaan ilmavoimat kaipaisi pidemmältä etäisyydeltä vapautettavaa läntistä täsmäpommia, jonka maalitiedot olisivat ohjelmoitavissa ennen kuin ase lastataan koneeseen. Tämä siksi, että modernien läntisten täsmäaseiden kommunikointi vanhempien itäkoneiden kanssa on vaikeaa jollei mahdotonta.
Lisäksi tällaista asetta pitäisi olla lännen asevarastoissa sangen runsaasti. Kriteeristö on tutkijoidenkin mukaan hyvin vaativa, ja potentiaalisia asekandidaatteja sangen vähän. Mahdollinen vaihtoehto voisi olla yhdysvaltalainen CBU-105 Ukrainan Suhoi Su-24 -koneisiin integroituna.
Uudempiakin hävittäjiä tarvitaan
Ukraina tarvitsee myös uudempia hävittäjäkoneita, sillä sen nykyinen Su-27- ja MiG-29-kalusto on kaikkea muuta kuin tasavertainen venäläiskoneita vastaan. Hävittäjien rooli korostuu entisestään, mikäli ilmatorjuntajärjestelmiä ei voida varustaa tarpeellisella määrällä ohjuksia ja muita ammuksia.
Tutkijoiden mukaan mahdollisesti saatavilla olevasta läntisestä hävittäjäkalustosta sopivin vaihtoehto olisi ruotsalainen Saab Gripen C/D (toisen sukupolven Gripen-kalusto; C on yksi- ja D kaksipaikkainen malli).
Konetyyppiä operoivat Ruotsin lisäksi Tšekki (joka suunnittelee luopuvansa leasingkalustostaan ja hankkivansa F-35-koneita), Unkari, Etelä-Afrikka sekä Thaimaa.
Gripenin elso-järjestelmä on suunniteltu erityisesti venäläiset ilmatorjuntatutkia silmällä pitäen
Gripen on alusta alkaen suunniteltu huollettavaksi pienellä määrällä maahenkilöstöä, josta osa varusmiehiä. Kone on tarkoitettu operoitavaksi pieniin tukikohtiin tai maanteille hajautettuna, kuten Ukrainakin tällä hetkellä Venäjän ohjusiskujen pelossa tekee.
Ruotsin ilmavoimien taistelutaktiikat, joita varten Gripen on suunniteltu, painottavat nekin matalalla lentokorkeudella tapahtuvaa toimintaa.
Tutkijoiden mukaan Gripenin elso-järjestelmä on suunniteltu erityisesti venäläiset hävittäjä- ja ilmatorjuntatutkat silmällä pitäen, ja sen asevalikoimaan kuuluu MBDA:n erittäin pitkän kantaman (noin 200 km) tutkaohjautuva Meteor-ilmataisteluohjus.
Salaisuus painemoottorissa
Meteorin patopainemoottori tekee siitä sopivamman laukaistavan hitaasti matalalla lentävästä koneesta kuin perinteiset, rakettimoottorilla varustetut ilmataisteluohjukset kuten amerikkalainen AIM-120 AMRAAM.
Siinä missä rakettimoottorilla varustettujen ohjusten lähtönopeus on suuri ja hidastuu myöhemmin, Meteor lentää tasaisemmalla nopeusprofiililla. Tämän lisäksi Gripenillä on meritorjuntakyky.
Tutkijat muistuttavat, että Venäjän ilmavoimat on huhtikuusta lähtien osoittanut erittäin suurta haluttomuutta lentää Ukrainan hallitsemaan ilmatilaan. Tähän lienevät syynä venäläisten sodan alkuaikoina kokemat kalustotappiot, ja Ukrainan ilmatorjunnan uhka on merkittävästi vaikuttanut venäläislentäjien taktiikoihin sekä ilmasodan tehokkuuteen.
Niinpä pienikin määrä läntisiä hävittäjäkoneita, jotka ovat varustettuja pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksilla ja joiden kyvykkyydet ovat venäläisten luokkaa tai sitä parempia, voisi saada aikaan lukumääräänsä suuremman pelotevaikutuksen.