Miestä syytettiin ajo-oikeudetta ajosta, vaikka hänellä oli ajokortti – erikoinen oikeusjuttu paljastaa puutteen laissa

9:56
Uusi ajokorttilaki lähti vastikään lausuntokierroksella – miten käy alaikäisten kuskien?

Rovaniemen hovioikeus ratkaisi tänään oikeusjutun, jossa miestä syytettiin kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Mies vapautettiin syytteestä. Tavanomaisen rikosnimikkeen taustalle kätkeytyy harvinainen oikeusjuttu, joka nostaa esille puutteen ajokorttilain muotoilussa.

Kyse ei ollut niin sanotusti tavallisesta tapauksesta, jossa henkilö olisi äkätty luvatta auton ratista ajokiellon aikana. Sen sijaan mies oli ollut liikenteessä voimassa olevan ajokortin kanssa ja oman käsityksensä mukaan täysin luvallisesti.

Syytteeseen johtaneet tapahtumat ajoittuvat helmikuuhun 2020. Mies oli tuolloin ajanut autollaan Kemijärvellä ja tullut poliisin pysäyttämäksi.

Viranomaiset katsoivat, että mies oli liikkeellä ilman ajo-oikeutta.

Taustalla vanha ajokielto

Taustalla oli miehelle edeltävänä vuonna, eli vuonna 2019 määrätty ajokielto. Helmikuuhun 2020 mennessä ajokielto oli jo päättynyt, mutta viranomaisten silmissä mies oli toiminut väärin tarttuessaan rattiin.

Mies ei nimittäin ajokiellon alkaessa keväällä 2019 ollut toimittanut ajokorttiaan poliisilaitokselle kuivumaan, vaan pitänyt sen itsellään ajokiellon ajan.

Viranomaisten näkemys oli, että mies ei olisi saanut lähteä liikenteeseen ennen, kuin hänen ajo-oikeutensa oli "palautettu".

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että miehen oli odotettu asioivan poliisin kanssa. Ajokorttiaanhan mies ei voinut saada fyysisesti takaisin, sillä hän ei ollut sitä missään vaiheessa menettänytkään.

Kiisti rikoksen

Mies kertoi oikeudessa, ettei hän ollut saanut poliisilta ohjeistusta kortin luovuttamisesta tai ohjetta ajo-oikeuden uusimisesta. Hän kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Hän ei kertomansa mukaan tiennyt, että hänen ajo-oikeutensa ei olisi ollut voimassa.

Miehen vuonna 2019 saama ajokielto oli hänelle ensimmäinen, joten asiaan liittyvät menettelyt eivät olleet hänelle tuttuja.

Oikeudessa syyttäjä esitteli kirjallisena todisteena poliisin miehelle lähettämän kirjeen, jossa annettiin ohjeet siitä, miten ajokieltoon määrätyn tulisi toimia – ja siitä, että kortti tulisi luovuttaa poliisille.

Mies kuitenkin kertoi, ettei ollut saanut kirjettä, sillä ei lähettämisen aikaan asunut osoitteessa, jonne kirje oli tullut – jos oli tullut. Hänen silloin kämppäkaverinsa oli huolehtinut hänen postistaan, eikä mies ollut saanut tietoa kirjeestä hänen kauttaan. Kirje ei miehen mukaan myöskään ollut tullut sähköiseen palveluun kuten kaikki muut poliisin viestit.

Oikeudessa luettiin lakia tarkkaan

Käräjäoikeudessa jouduttiin siis pohtimaan, oliko mies syyllistynyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja siten rikokseen.

Asiaa alettiin selvittää ajokorttilakia tavaamalla.

Ajokorttilain 6. pykälän 4. momentin mukaan ajokiellon tai väliaikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-oikeus alkaa uudelleen, kun poliisi palauttaa ajokortin haltijalleen tai antaa hänelle väliaikaisen ajokortin.

Tilanne oli kinkkinen, sillä miehen kannalta kumpikaan laissa esitetty tilanne ei ollut relevantti.

– Laissa ei siis ole nimenomaisesti säädetty siitä, milloin ajo-oikeus alkaa uudelleen tilanteessa, jossa ajokorttia ei ole luovutettu poliisille siten kuin ajokorttilain 75 §:ssä edellytetään, oikeus totesi.

Kyseisenkaltaiseen tilanteeseen oli laissa ratkaisu aiemmin, mutta maininta otettiin laista pois tammikuussa 2016 voimaan tulleen lakimuutoksen yhteydessä.

Muutosta koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että jos henkilöllä olisi ollut ajokortti hallussaan ajokiellon ajan, ajo-oikeuden jatkuminen edellyttäisi joka tapauksessa poliisin toimia, eikä ajo-oikeus jatkuisi ajokieltoajan päättymisen jälkeen ilman käyntiä poliisin luona.

– Lainsäätäjän kanta asiaan on siis sinänsä selvä eli ajo-oikeuden uudelleen alkaminen edellyttää aina poliisin toimia. Tietämättömyys lain sisällöstä ei myöskään pääsääntöisesti ole vastuusta vapauttava peruste, oikeus kertasi.

Varsinaisen lakiin päätyneen lakitekstin mukaan ajo-oikeus kuitenkin alkaa ajokiellon päättymisen jälkeen vain silloin, kun poliisi palauttaa ajokortin haltialleen tai tilanteessa, jossa poliisi antaa ajokieltoon määrätylle väliaikaisen ajokortin.

Tällä kertaa kumpikaan laissa esitelty tilanne ei siis sopinut tapaukseen.

Oikeusvaltion perusperiaatteet pöydälle

Ajokorttilain tarkastelu johti umpikujaan. Niinpä oikeudessa päädyttiin pohtimaan rikosoikeuden laillisuusperiaatetta.

Sen mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.

Oikeusvaltion perusperiaatteisiin kuuluvalla säännöllä pyritään suojelemaan ihmisiä viranomaisten mielivallalta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei lainkäyttäjä saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä venyttää lakia siten, että siitä on syytetylle vahinkoa.

Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että ihmistä ei voida tuomita asioista, joita ei ole lailla kielletty.

Käräjäoikeudessa viitattiin myös kahteen korkeimman oikeuden ratkaisuun. Toinen käsitteli sitä, miten laillisuusperiaate rajoittaa tuomioistuimen tulkintavaltaa silloin kun on kyse rangaistussäännöksen sanamuodon tulkinnasta.

Toisessa puolestaan oli kyse lähes samankaltaisesta tapauksesta kuin nyt käsillä ollut tapaus. Tuolloinkaan lakia ei voitu tulkita siten, että henkilö olisi ollut edelleen ajokiellossa kiellon päättymisen jälkeen, kun ajokortti oli ollut tämän hallussa.

Laki ei kertonut, miten toimia

Käräjäoikeus päätyi toteamaan, että ajokorttilain ajo-oikeutta koskevista säännöksistä tulisi nimenomaisesti ilmetä, milloin henkilön ajo-oikeus on voimassa ja milloin ei. Nyt niin ei ollut. Laki ei siis antanut vastausta käsillä olleeseen kysymykseen.

Käräjäoikeus ei tämän takia löytänyt syytä sille, miksei ajo-oikeus olisi syytetyn tapauksessa voinut jatkua ilman poliisin toimenpiteitä. Syytetty ei siten ollut syyllistynyt rikokseen.

Käräjätuomio tuli viime keväänä. Syyttäjä valitti siitä hovioikeuteen.

Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, mutta täsmensi, että miehen on katsottava saaneen tiedon hänelle vuonna 2019 määrätystä ajokiellosta, sillä päätös oli luovutettu hänen valtuuttamalle henkilölle. Ratkaisun kannalta sillä ei kuitenkaan ollut merkitystä, ja hovioikeus yhtyi käräjäoikeuden perusteluihin muilta osin.

Hovioikeus päätteli asian tänään.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja