Torstai 28. toukokuuta 1987, aamupäivä. Länsisaksalainen nuorukainen Mathias Rust ojensi rahat taksikuskille ja astui ulos autosta Helsinki-Malmin lentoasemalla.
18-vuotias harrastajalentäjä oli saapunut Helsinkiin kaksi päivää aiemmin. Hän oli lentänyt Länsi-Saksasta Färsaarten kautta Islantiin ja sieltä Helsinkiin pysähtyen matkalla Bergenissä, Norjassa. Rust ei ollut lomakiertueella, vaan hän oli lähtenyt pitkälle ja vaativalle matkalle testatakseen lentäjän taitojaan.
Helsinkiin saavuttuaan hän oli vakuuttunut osaamisestaan. Eikä syyttä – olihan hän juuri lentänyt menestyksekkäästi jopa 4 000 kilometriä. Osan matkasta avomeren yllä, ilman karttaa kummallisempia navigointiapuja.
Se oli miehelle melkoinen saavutus, sillä hän oli ennättänyt kerryttää lentokokemusta ennen tempaustaan vain noin 50 tunnin ja muutamien harjoituslentojen verran.
Lentotaitojen harjoittelu ei kuitenkaan ollut pääsyy sille, miksi Rust oli päätynyt Helsinkiin. Hänellä oli suunnitelma, josta hän ei ollut puhunut edes perheelleen.
Rust pyysi lentokentän henkilökuntaa tankkaamaan vuokraamansa Reims Cessna 172 -lentokoneen ja ilmoitti lennonjohdolle olevansa matkalla Tukholmaan, Ruotsiin.
Rust halusi maailmanrauhan rakentajaksi
Suurvaltojen suurmiehet, Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat noin puoli vuotta aiemmin Reykjavikissa pidetyssä huippukokouksessa.
Sotilasmahtien edustajat neuvottelivat tuolloin sopimuksesta ydinaseiden vähentämiseksi. Neuvottelut kariutuivat, kun Reagan ei lämmennyt Gorbatšovin ajatukselle ydinaseista luopumisesta.
Tapaaminen järjestettiin Höfði-nimisessä talossa, joka oli alun perin rakennettu ranskalaiselle konsulille Jean-Paul Brillouinille vuonna 1909.
Myös Mathias Rust vieraili rakennuksella lennettyään Islantiin. Se ei ollut sattumaa, sillä Rust oli seurannut aiemmin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja ja pettynyt, kun Reagan ei tarttunutkaan Gorbatšovin tarjoukseen.
Maailma oli jakautunut länteen ja itään. Rautaesirippu oli vedetty Euroopan halki ja kylmän sodan jännitteet tekivät kolmannen maailmansodan uhkasta todellisen. Suurvaltojen asevarastot pullistelivat ydinkärkiä.
Rust päätti, että hänen täytyy ryhtyä itse toimiin maailmanrauhan edistämiseksi. Hän sai päähänsä ajatuksen kuvitteellisen sillan rakentamisesta lännen ja idän välille. Siinä hän aikoi onnistua lentämällä Länsi-Euroopasta Neuvostoliiton vallan pesäkkeeseen, Moskovaan.
– Miten Reagan voisi jatkaa ”pahuuden imperiumista” puhumista, jos minä voisin pienellä lentokoneellani lentää sinne suoraan ja vahingoittumatta, Rust muisteli pohtineensa vuonna 2005 julkaistussa Air&Space-ilmailulehden haastattelussa.
Rust haaveili tapaavansa Neuvostoliiton valtionjohtoa ja laati jopa 20-sivuisen poliittisen manifestin, jonka hän aikoi ojentaa Gorbatšoville henkilökohtaisesti laskeuduttuaan Moskovaan.
3:24
Nummelan jälkeen kone kaarsi jyrkästi
Rustin lentokoneen renkaat irtosivat Helsinki-Malmin kiitoradan asvaltista noin kello 12.21. Lennonjohto pyysi miestä kaartamaan länteen, kohti Tukholmaa ja pitämään lentokorkeuden matalana.
Kone oli varustettu toistotutkavastaimella, jota käytetään lentokoneiden tunnistamiseen maasta käsin. Lennonjohto ei kuitenkaan osoittanut Rustille laitteen oikeita asetuksia, kuten yleensä lähtöselvityksen yhteydessä on tapana. Rust kytki laitteen pois päältä. Lennonjohto seurasi koneen liikkeitä sen metallirungosta heijastuvien tutkasignaalien avulla.
Rust pysytteli suunnitellulla, Tukholmaan suuntaavalla reitillään noin 20 minuutin ajan. Lennonjohto ilmoitti miehelle, että hän oli poistumassa heidän alueeltaan ja toivotti hyvää matkaa.
Nousu oli oli onnistunut mallikkaasti ja lento sujui kuten pitikin. Nummelan ylitettyään kone kuitenkin kaarsi äkillisesti kohti Suomenlahtea.
– Aivan yhtäkkiä käänsin lentokoneen suunnan vasempaan. Sitä ei tarvinnut edes miettiä. En ollut hermostunut. En ollut innostunut. Se oli kuin koneeni olisi ohjautunut itsekseen. Minä vain käännyin ja suuntasin suoraan (Suomenlahden) yli kohti rajaa.
Suunnanmuutos huomattiin Tampereen lennonjohdossa. Täplä tutkassa ilmoitti lentokoneen suuntaavan ensin etelään ja sitten itään, kohti merta ja rajoitettua ilmatilaa. Rustin koneeseen yritettiin saada yhteys, mutta turhaan.
Noin kello yhden aikaan kone hävisi suomalaisten tutkasta lopullisesti. Viidentoista minuutin kuluttua Suomenlahdelta tuli ilmoitus öljyläikästä. Hälytyskellot soivat, Rust oli havaittu viimeisen kerran juuri paikan yllä.
Haaveili lentäjän urasta
Rust avasi lapsuuttaan Helsingin Sanomille vuonna 2012. Hän varttui tuiki tavallisessa perheessä.
Isä, Karl-Heinz työskenteli kodinkonevalmistaja AEG:lla ja äiti Monika hoiti lapsia kotona. Mathiaksella on neljä vuotta nuorempi pikkuveli, Ingo.
Rustien perhe asui pienessä Wedelin kaupungissa noin 20 kilometrin päässä Hampurista. Siellä Mathias kävi myös koulunsa.
Hän haaveili lentäjän urasta, mutta päätyi peruskoulun jälkeen työskentelemään pankissa oppisopimuksella. Myöhemmin hän aloitti atk-alan työt.
Hänen oli ollut tarkoitus hakeutua Lufthansan järjestämään lentäjäkoulutukseen, mutta näkö osoittautui vaadittua heikommaksi. Unelmat lentäjän urasta romuttuivat, mutta mies ei kuitenkaan luopunut haaveistaan täysin.
18 vuotta täytettyään hän hakeutui harrastajalentäjäkurssille, joka järjestettiin Wedelin lähellä sijaitsevan Uetersenin kentän lentokerhon toimesta.
Rust pänttäsi teoriaopintoja ja harjoitteli lentämistä käytännössä 40 tunnin ajan. Lentolupakirjan hän sai 21. elokuuta 1986.
Sen jälkeen hän ei juuri ehtinyt lentää, ennen kuin pyysi lentokerhoaan poistamaan vuokraamastaan Cessna-lentokoneesta kolme istuinta ja asentamaan niiden tilalle ylimääräiset polttoainetankit.
Moottoripyöräkypärä päässä kohti Moskovaa
Helsingistä eteenpäin Rustin lentosuunnitelma oli suoraviivainen. Koneen keula täytyi vain suunnata kohti Moskovaa ja pitää kurssi.
Nykyisen Viron yllä Neuvostoliiton ilmatilaan saapuessaan Rust veti päähänsä moottoripyöräkypärän. Se oli tarttunut matkaan, sillä Rust ymmärsi, että sotilasmahdin ilmatilaan tunkeutuminen oli itsetuhoinen temppu.
Vajaat kymmenen vuotta aiemmin Neuvostoliiton ilmapuolustus tulitti reitiltään eksynyttä Korean Airlinesin matkustajakonetta Kuolan niemimaan yllä. Kone joutui tekemään pakkolaskun ja kaksi koneen kyydissä ollutta matkustajaa menehtyi Suhoi-hävittäjien ohjusten räjäyttäessä koneen siiven sirpaleiksi.
1:41
Viitisen vuotta myöhemmin saman lentoyhtiön kone poikkesi Neuvostoliiton ilmatilaan Sahalinin saaren yllä Japaninmerellä. Hävittäjä ampui matkustajakoneen alas ohjuksella. Käsky oli tullut suoraan sotilasjohdolta. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa.
Rustilla ei kuitenkaan ollut hätää. Kone oltiin kyllä pistetty merkille, mutta tiedustelulennolle lähetetty hävittäjä raportoi virheellisesti koneen olevan Yak-12-harrastuslentokone, joka muistuttaa hyvin paljon Rustin ohjastamaa Cessnaa.
Sotajohdossa ilmeisesti ajateltiin, että koneella on lupa lentää alueella ja Rust sai jatkaa matkaansa keskeytyksettä.
"Nytkö he ampuvat minut alas?"
Oli kulunut miltei kaksi tuntia siitä, kun Rust oli noussut ilmaan Malmin lentoasemalta. Yhtäkkiä pilvien lomasta syöksyi toinen hävittäjä, joka pyyhkäisi Rustin ohitse hirmuisella vauhdilla.
– Muistan, miltä tuntui, kun sydämeni takoi. Se oli juurikin se hetki, kun mietin, että nytkö he ampuvat minut alas, Rust muisteli hetkeä Air&Space -lehdelle.
MiG-23-hävittäjälentokone lensi Cessnan vierelle. Hävittäjän kuljettaja ja Rust silmäilivät toisiaan hetken, mutta Rustia ei käsketty laskeutumaan. Hän ei saanut hävittäjältä minkäänlaisia ohjeita.
Rustin lentoa tutkineet neuvostoliittolaiset viranomaiset selittivät myöhemmin, että hävittäjälentäjä oli yrittänyt saada Rustiin yhteyden, mutta tuloksetta. Rustin koneessa ei ollut radiovastaanotinta, joka olisi voinut vastaanottaa sotilaskoneiden korkeita radiotaajuuksia.
Pian hävittäjä katosi Cessnan viereltä ja Rust sai taas jatkaa matkaansa. Joidenkin arvioiden mukaan Rustin lentoa ei keskeytetty, sillä hänen normaalina pysynyt lentokorkeutensa saattoi hämätä viranomaisia.
Tutkan alapuolella lentämään pyrkivään koneeseen oltaisiin todennäköisesti suhtauduttu paljon vihamielisemmin.
Myös Korean Airlinesin tapaukset olivat tehneet Neuvostoliiton ilmapuolustuksesta varovaisemman. Onnettomuuksien jälkeen sotavoimien sisällä kävi käsky, että valtion ilmatilaa loukkaavia aluksia ei saa ampua alas ilman sotavoimien korkeimman edustuksen lupaa.
Rustilla oli mukanaan tuuria, sillä puolustusministeri Sergei Sokolov ja muut korkea-arvoiset komentajat olivat hänen lentonsa aikaan Itä-Berliinissä Gorbatšovin seurana Varsovan liittoon kuuluvien maiden välisessä kokouksessa.
Vasta neljäs laskeutumisyritys onnistui
Moskovan ilmatila oli täysin suljettu, ja kaupunkia ympäröi raskas ilmapuolustusjärjestelmä. Se ei kuitenkaan puuttunut Rustin lentoon, vaan punavalkoinen Cessna sai huristella kaupungin laitamille vapaasti.
Lento oli sujunut miltei täydellisesti. Neuvostoliiton ilmapuolustuksella olisi ollut lukemattomia mahdollisuuksia puuttua Rustin lentoon, mutta ällistyttävät onnenkantamoiset olivat saatelleet hänet jo lähes perille. Mies riisui turhaksi osoittautuneen kypäränsä.
Rust oli onnistunut suunnitelmassaan lentää Moskovaan. Se ei kuitenkaan ollut tarpeeksi. Mies oli suunnitellut kruunaavansa matkan laskeutumalla Neuvostovallan sydämeen, Kremlin muurien sisäpuolelle.
Hän ryhtyi tähyilemään Kremliä maisemasta. Navigointi oli haasteellista, sillä Moskova näytti ilmasta käsin tasaiselta, eikä hänellä ollut mukanaan kaupungin karttaa.
Rust kierteli aikansa kaupungin yllä. Lopulta punaiset muurit erottuivat talojen lomasta. Hän ryhtyi valmistautumaan laskuun.
– Ensin ajattelin, että ehkä minun tulisi laskeutua Kremlin muurien sisäpuolelle. Sitten ymmärsin, että vaikka siellä olisi ollut paljon tilaa laskeutumiselle, en voinut varmistua siitä, mitä KGB:n miehet tekisivät minulle. Jos olisin laskeutunut muurien sisäpuolelle, vain muutamat ihmiset olisivat nähneet minut ja tapahtuma olisi kiistetty, Rust muisteli Air&Space -lehden haastattelussa.
Mies päätti laskeutua Punaiselle torille. Ensimmäinen yritys kuitenkin epäonnistui, sillä vain muutaman sadan metrin mittainen tori parveili ihmisiä. Rust onnistui pääsemään lähelle maanpintaa, mutta hän ei tahtonut satuttaa ketään ja veti koneensa keulan takaisin kohti taivasta.
Myös kaksi seuraavaa laskeutumisyritystä epäonnistuivat. Rust totesi, että torille laskeutuminen ei ole mahdollista.
Hän ei kuitenkaan lannistunut, vaan huomasi Moskovajoen yli kaartuvan suuren sillan, joka näytti soveltuvan laskeutumisalustaksi.
Rust teki suuren kaarroksen ja lähestyi Kremliä uudesta suunnasta, tällä kertaa sillan myötäisesti. Cessnan pyörät koskettivat maata ja kone rullasi siltaa pitkin aivan Punaisen torin kupeeseen, vain kivenheiton päähän Leninin hautapaikasta.
"Tulen lännestä ja haluan puhua Gorbatšoville"
Kello 18.43. Oli kulunut miltei viisi ja puoli tuntia siitä, kun Rust oli noussut ilmaan Helsingissä.
Mies on kertonut, että hän odotti joutuvansa KGB-agenttien käsittelyyn välittömästi laskeutumisen jälkeen. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan hän sai odotella virkavaltaa yli tunnin ajan.
Torilla olleet ihmiset kerääntyivät lentokoneen ympärille ihmettelemään tulijaa.
– Ympärilleni kerääntyi suuri joukko ihmisiä. Ihmiset hymyilivät, tulivat kättelemään ja pyysivät nimikirjoituksia. Siellä oli yksi nuori venäläinen mies, joka puhui englantia. Hän kysyi minulta, että mistä olen tulossa. Kerroin hänelle, että tulen lännestä ja että tahdon puhua Gorbatšoville toimittaakseni hänelle rauhan viestin, Rust kertoi Air&Space-lehdelle.
Ihmiset suhtautuivat mieheen ystävällisesti. Erään vanhan naisen kerrotaan ojentaneen miehelle palan leipää ystävyyden merkiksi.
Noin tunnin kuluttua kolme miestä ilmestyi mustasta autosta ja esitteli itsensä Rustille. Nuorin heistä oli tulkki, joka kehotti Rustia ystävällisesti luovuttamaan passinsa ja kysyi, kantoiko hän mukanaan aseita. Sitten miehet pyysivät lupaa tutkia lentokonetta. Muutamien lisäkysymysten jälkeen he pyysivät Rustia astumaan autoonsa.
Rust on kertonut, että tunnelma autossa pysyi ystävällisenä, vaikka hän oli juuri murentanut sotilasmahdin ilmapuolustuksen uskottavuuden.
– He olivat erittäin ystävällisiä. Sitä ei olisi odottanut venäläisistä siihen aikaan. Mutta he olivat niin kivoja, että olisin voinut kuvitella olevani kiertomatkalla ja heidän olevan oppaitani, Rust kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2012.
1:47
Vankilassa vuoden
Syyskuussa 1987 Neuvostoliiton korkein oikeus totesi Rustin syyllistyneen kolmeen rikokseen: luvattomaan maahantuloon, ilmailulakien rikkomiseen ja huliganismiin. Tuomioksi langetettiin neljä vuotta työleirillä.
Tuomiota ei kuitenkaan pantu käytäntöön, vaan Rust vietti jonkin aikaa pahamaineisessa Lefortovon vankilassa, missä KGB oli säilyttänyt poliittisia vankeja.
Hän istui vankilassa lopulta vain reilun vuoden. Neuvostoliitto vapautti miehen hyvän tahdon eleenä elokuussa 1988, ja hänet karkoitettiin Saksaan.
Rust ei tavannut matkallaan Gorbatšovia tai onnistunut saamaan aikaan maailmanrauhaa, mutta lennon vuoksi Neuvostoliiton sotavoimien sisällä kävi kova myllerrys.
Puolustusministeri Sergei Sokolov ja ilmapuolustusjoukkojen komentaja Aleksandr Koldunov joutuivat luopumaan pesteistään ja satoja muita erotettiin. Rustin tempaus johti suurimpaan sotilasjohdon uudelleenjärjestelyyn sitten Stalinin puhdistusten.
Rustista tuli hetkessä kuuluisa. Saksalaisissa lehdissä kirjoitettiin, että mies oli lentänyt Moskovaan vedonlyönnin vuoksi. Toisen mukaan mies ryhtyi urotekoon tehdäkseen vaikutuksen naiseen.
Neuvostoliittolainen sanomalehti Pravda väitti Rustin olleen mukana kansainvälisessä salaliitossa. Miehen väitettiin lentäneen Neuvostoliiton ilmatilaan, jotta hänet ammuttaisiin alas. Se olisi antanut länsimaille syyn käydä Neuvostoliiton kimppuun – tai niin ainakin väitettiin.
0:37
Tapon yrityksestä taas vankilaan
Vankeudesta vapauduttuaan Rust palasi arkeen Saksassa ja aloitti pakollisen siviilipalveluksen sairaalassa.
Kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen hän joutui sanaharkkaan sairaanhoitajan kanssa. Rust puukotti naista mukanaan pitämällään veitsellä ja nainen loukkaantui vakavasti.
Rust on kertonut itse, ettei muista mitä välikohtauksessa tapahtui. On kerrottu, että Rust olisi pyytänyt sairaanhoitajaa treffeille ja tullut torjutuksi.
Nainen selvisi vammoistaan, mutta Rust joutui taas vankilaan. Tällä kertaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, tapon yrityksestä.
Vapauduttuaan Rust katsoi parhaaksi lähteä Saksasta ja päätyi Isoon-Britanniaan, missä ryhtyi työskentelemään ystävänsä omistamassa yrityksessä.
Hän opiskeli kaupallista alaa siellä täällä, matkusteli ja etsi uutta tarkoitusta elämälleen.
– Koitin pitkään päästä takaisin jaloilleni. Se oli rankkaa aikaa, Rust kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2012.
Tätä nykyä Rust toimii ilmeisesti rahoitusalan neuvonantajana. Omien sanojensa mukaan hän työskentelee freelancerina sveitsiläiselle finanssitalolle.
Helsinki-Malmin lentokentälle miehen oli tarkoitus palata Moskovan lennon vuosipäivänä 28. toukokuuta. 2016. Suunnitelma kuitenkin kariutui, kun Rust kertoi joutuvansa jäämään kollegansa sairastapauksen johdosta Singaporeen, missä hän on parhaillaan työmatkalla.