MTV teki tonttujen työt: Näissä kunnissa asuvat tuhmimmat ja kilteimmät lapset

Näin kartta toimii

MTV Uutiset haki Tilastokeskuksen sivuilta selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt rikoksen, kunnan ja iän perusteella. Lasten, eli tässä tapauksessa 0–14-vuotiaiden tekemien rikosten määrä jaettiin kunnan 0–14 vuotiaiden lasten määrällä. Tämän luvun mukaan arvioitiin, missä päin maata elävän "tuhmimmat" ja "kilteimmät" lapset.

Tiedoista koostetusta kartasta voit tarkistaa, mikä tilanne on omassa kunnassasi. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä enemmän lapset ovat rikoksia tehneet määräänsä verrattuna. Kuntaa painamalla saat tarkempia tietoja rikosten laadusta.

Valtaosa rikoksista on omaisuusrikoksia, joita viiden vuoden aikana kertyi yhteensä 32800 kappaletta. Toiseksi suurin ryhmä on muiksi rikoksiksi nimetty luokka. Muiksi rikoksiksi tilastoidaan muun muassa kunnianloukkaus, tuhotyöt, huumausainerikokset ja järjestysrikkomus. Kolmanneksi suurin ryhmä ovat henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, kuten pahoinpitelyt, vammantuottamus ja henkirikokset.

Forssassa tuhatta 0–14-vuotiasta lasta kohden ikäluokka teki yli 180 rikosta. Seuraavina tilastossa ovat Laihia sekä Kustavi. Valtaosa lasten tekemistä rikoksista koko Suomessa on omaisuusrikoksia, joita viiden vuoden aikana kertyi yhteensä 32 800 kappaletta. Toiseksi suurin ryhmä on muiksi rikoksiksi nimetty luokka. Kolmanneksi suurin ryhmä ovat henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.

Forssan kaupungin nuoriso- ja liikuntapalvelupäällikkö Tapio Virtanen kertoo, että tilanne on vaikeiden sosiaalisten olojen tulosta. Pian 40-vuotta kunnassa nuorten parissa työskennellyt Virtanen kertoo, ettei hänen 1990-luvun alun lamassa nuoriso-ohjaajana näkemistään leikkauksista ole vieläkään täysin selvitty.

– On tehty osin virheratkaisuja. Painopiste on siirretty ennaltaehkäisevästä työstä korjaavaan jälkihoitoon, joka on kallista eikä niin tuloksellista, Virtanen kertoo.

Hän muistaa yhä, kuinka muutama laman leikkausten aikaan murrosiässä ollut kuoli sittemmin huumeiden yliannostukseen. Leikkauksia edeltävälle palvelutasolle ei vieläkään ole päästy.

– Valitettavasti 1990-luvun alun tilanne heijastalee meille vieläkin, hän toteaa.

Työttömyys vaikeuttaa tilannetta

Muiden palveluiden tavoin nuorisopalvelut kamppailevat Forssan alhaisen verokertymän kanssa. Työttömyys on ollut alueella suurta, eikä sitä viimeaikaisista myönteisistä muutoksista huolimatta ole saatu taitettua. Alueella onkin keskimääräistä korkeampi työttömyys ja alempi tulotaso. Tämä heistuu tehtyihin rikoksiin.

– Eivät forssalaiset ole sisältään sen pahempia kuin muutkaan. Ulkoiset tekijät, kuten sosiaaliset seikat ja alhainen tulotaso vaikuttavat, Virtanen kertoo.

– Myös huostaanottoluvut ovat valitettavasti hälyttäviä meidän seudullamme.

Maaseutukunta lintukoto

Suomessa on useita kuntia, joissa ei vuoden aikana tehty ainuttakaan rikosta. Tällaisia ovat muun muassa useat Ahvenanmaan kunnat, Karijoki, Kaskinen, Pyhäntä ja Salla.

Yli tuhannen lapsen kunnista vähiten lasten tekemiä rikoksia lasta kohden tehtiin Kruunupyyssä. Rikoksia on viimeisenä viitenä vuotena tehty vain 1,7 tuhatta lasta kohden. Tämä tarkoittaa vain kahta rikosta koko tarkkailuaikana.

Kruunupyyn sivistystoimen johtaja Leif Jakobsson ei osaa nostaa yksittäistä syytä selittämään kunnan positiivista tilannetta.

– Olemme maaseutupainotteinen kunta. Ehkä se vaikuttaa siihen, että meillä on vähän nuorisorikollisuutta tai muutakaan rikollisuutta, hän toteaa.

Myös kouluterveyskyselyssä indikaattorit ovat hänen mukaansa keskimääräistä paremmat. Kunnan olot ovat hänen mukaansa melko vakiintuneita ja vakaita.

– Meillä on myös erittäin vähän syrjäytyneitä, ja yhdeksänneltä luokalta kaikki hakeutuvat toisen asteen koulutukseen, Jakobsson kertoo.