Moni kunta on pulassa työikäisen väestön vähenemisen vuoksi – "Erot ovat hurjat"

Vieläpä niin, että työikäisen väestön määrä kasvaa nimenomaan niillä alueilla, jotka ovat jo entisestään elinvoimaisia ja vahvoja ja joissa verotulojen ja työpaikkojen kehitys on myönteistä, toteaa Aro. Tästä luonnollisena seurauksena on, että kuntakentän ääripäät loitontuvat entistä kauemmaksi toisistaan.

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa lasten ja eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohden. Mitä alhaisempi luku, sen parempi. Nykyrakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030, ennakoi Aro.

Vuonna 2015 kunnista paras huoltosuhde 44 oli Helsingissä ja heikoin 103 Kuhmoisissa.

Maakunnista paras oli Uudenmaan huoltosuhde 50. Pirkanmaan luku oli 58, Varsinais-Suomen 59, Kainuun 65, Satakunnan 66 ja Etelä-Savon heikoin eli 69.

Päättäjien lyhyt aikajänne

Aro ymmärtää, että kuntapäättäjä ei välttämättä osaa tai halua miettiä kunnan kehitystä parinkymmenen vuoden päähän.

– Meillä on paljon kuntia, jotka ikään kuin kieltäytyvät uskomasta väestöennusteita. Tai sitten ne halutaan työntää taka-alalle. Katsotaan ainoastaan valtuustokausi tai pahimmillaan budjettivuosi eteenpäin, kun yritetään ratkoa näitä ongelmia, Aro huomauttaa.

Väestöllinen huoltosuhde on lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden vuonna 2015

Parhaat huoltosuhteet:

Helsinki 44
Tampere 47
Turku 49
Vantaa 49
Espoo 50
Jyväskylä 50
Järvenpää 51
Oulu 51
Joensuu 52
Kerava 52
Kuopio 52
Rovaniemi 53
Vaasa 53
Kittilä 55
Lemland 55
Maarianhamina 55

Heikoimmat huoltosuhteet:

Kuhmoinen 103
Luhanka 100
Enonkoski 91
Savitaipale 91
Vesanto 91
Kivijärvi 90
Pielavesi 90
Sysmä 90
Hailuoto 89
Perho 89
Heinävesi 88
Padasjoki 88
Joutsa 87
Multia 87
Rautavaara 87

Lähde: Stat.fi

Henkinen kynnys tehdä vaikeita muutoksia on korkea.

– Mieluummin uskotaan tulevien reformien vaikutuksiin tai siihen, että valtionosuusjärjestelmä hoitaa muutokset tai joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Se on inhimillistä, mutta myös vähän surullista.

Syntyvyys vain niukasti kuolleisuutta suurempaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna tammi–marraskuun aikana noin 16 000 ihmisellä. Se selittyy lähes yksinomaan muuttovoitolla ulkomailta. Syntyneitä nimittäin oli vain 132 enemmän kuin kuolleita.

Suomessa oltiin kauan tilanteessa, jossa kuolleisuutta suurempi syntyvyys peitti alueelliset erot. Yli 75-vuotiaan väestön osuus kasvaa tilastojen valossa vuosina 2015–2030 noin 70 prosenttia.

– Kuntien väliset erot ovat hurjat, Aro sanoo.

Pääkaupunkiseudun ja osin yli Uudenmaan ulottuva työssäkäynti- ja metropolialue on maan vahvin. Myös Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset isot seutukunnat säteilevät lähikuntiin ja houkuttelevat asukkaita, yrityksiä ja sitä kautta investointeja. Keskisuurillakin kaupunkiseuduilla, asukasluvultaan sadantuhannen molemmin puolin olevilla, tulevaisuus näyttäytyy hyvänä.

Loput seutukunnista ovat laidasta laitaan, joskin joukossa on myös yksittäisiä valopilkkuja siellä täällä.

– Esimerkiksi Lapissa on kasvupaikkakuntia matkailun ja kaivosten ansiosta, vaikka niitä on aiemmin pidetty vähenevän kasvun alueina, muistuttaa johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta. 

• 05:30
  Kotimaa

  Stubb matkustaa YK:n ilmastokokoukseen
• 05:19
  Karhut

  Onko suuntana talvipesä? Rajavalvontakamera ikuisti hellyttävän näyn Lieksassa
• Eilen21:37
  Espoo

  Espoossa kadonnut tyttö on löytynyt
• Eilen20:50
  Kuluttajariidat

  Vuokranantaja lähetti 9 000 euron laskun kissan tuhoamasta asunnosta
• Eilen20:35
  KRP

  KRP tutkii epäiltyä terrorismin rahoittamista – kiinniottoja Kakkois-Suomessa
• Lataa lisää