Mainos

Moni kunta on pulassa työikäisen väestön vähenemisen vuoksi – "Erot ovat hurjat"

Huhtikuun kuntavaaleissa valittavilla valtuustoilla voi monella paikkakunnalla olla edessään sellaiset rätingit, että vaalivoiton tuoma ilo sammuu nopeasti.

Vuosikymmeniä hellitty politiikka koko maan pitämisestä asuttuna näyttää tilastojen valossa hyvin ongelmalliselta. Väestön vanhenemisen, työikäisen väestön määrän ja kuntakohtaisten erojen välisen yhtälön ratkaisu on vaikeaa.

Suomen suurimmat kaupungit 31.12.2015

Kaupunki ja väkimäärä:

Helsinki 628 000
Espoo 270 000
Tampere 225 000
Vantaa 215 000
Oulu 199 000
Turku 186 000
Jyväskylä 137 000
Lahti 119 000
Kuopio 112 000
Kouvola 86 000

Top kympissä yhteensä 2,18 miljoonaa asukasta

Pori 85 000
Joensuu 76 000
Lappeenranta 73 000
Hämeenlinna 68 000
Vaasa 68 000

Top viidessätoista yhteensä 2,55 miljoonaa asukasta

Rovaniemi 62 000
Seinäjoki 62 000
Mikkeli 55 000
Kotka 54 000
Salo 54 000

Top kahdessakymmenessä yhteensä 2,83 miljoonaa asukasta

Lähde: Tilastokeskus

Muuttoliiketutkija Timo Aro on erittäin huolestunut erityisesti työikäisen väestön määrän vähenemisestä monissa kunnissa. Aron tilastoissa työikäisiä ovat 22–64-vuotiaat.

– Nykyisestä noin 300 kunnasta ainoastaan noin 50 kunnassa työikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä.

Vieläpä niin, että työikäisen väestön määrä kasvaa nimenomaan niillä alueilla, jotka ovat jo entisestään elinvoimaisia ja vahvoja ja joissa verotulojen ja työpaikkojen kehitys on myönteistä, toteaa Aro. Tästä luonnollisena seurauksena on, että kuntakentän ääripäät loitontuvat entistä kauemmaksi toisistaan.

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa lasten ja eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohden. Mitä alhaisempi luku, sen parempi. Nykyrakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030, ennakoi Aro.

Vuonna 2015 kunnista paras huoltosuhde 44 oli Helsingissä ja heikoin 103 Kuhmoisissa.

Maakunnista paras oli Uudenmaan huoltosuhde 50. Pirkanmaan luku oli 58, Varsinais-Suomen 59, Kainuun 65, Satakunnan 66 ja Etelä-Savon heikoin eli 69.

Päättäjien lyhyt aikajänne

Aro ymmärtää, että kuntapäättäjä ei välttämättä osaa tai halua miettiä kunnan kehitystä parinkymmenen vuoden päähän.

– Meillä on paljon kuntia, jotka ikään kuin kieltäytyvät uskomasta väestöennusteita. Tai sitten ne halutaan työntää taka-alalle. Katsotaan ainoastaan valtuustokausi tai pahimmillaan budjettivuosi eteenpäin, kun yritetään ratkoa näitä ongelmia, Aro huomauttaa.

Väestöllinen huoltosuhde on lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden vuonna 2015

Parhaat huoltosuhteet:

Helsinki 44
Tampere 47
Turku 49
Vantaa 49
Espoo 50
Jyväskylä 50
Järvenpää 51
Oulu 51
Joensuu 52
Kerava 52
Kuopio 52
Rovaniemi 53
Vaasa 53
Kittilä 55
Lemland 55
Maarianhamina 55

Heikoimmat huoltosuhteet:

Kuhmoinen 103
Luhanka 100
Enonkoski 91
Savitaipale 91
Vesanto 91
Kivijärvi 90
Pielavesi 90
Sysmä 90
Hailuoto 89
Perho 89
Heinävesi 88
Padasjoki 88
Joutsa 87
Multia 87
Rautavaara 87

Lähde: Stat.fi

Henkinen kynnys tehdä vaikeita muutoksia on korkea.

– Mieluummin uskotaan tulevien reformien vaikutuksiin tai siihen, että valtionosuusjärjestelmä hoitaa muutokset tai joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Se on inhimillistä, mutta myös vähän surullista.

Syntyvyys vain niukasti kuolleisuutta suurempaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna tammi–marraskuun aikana noin 16 000 ihmisellä. Se selittyy lähes yksinomaan muuttovoitolla ulkomailta. Syntyneitä nimittäin oli vain 132 enemmän kuin kuolleita.

Suomessa oltiin kauan tilanteessa, jossa kuolleisuutta suurempi syntyvyys peitti alueelliset erot. Yli 75-vuotiaan väestön osuus kasvaa tilastojen valossa vuosina 2015–2030 noin 70 prosenttia.

– Kuntien väliset erot ovat hurjat, Aro sanoo.

Pääkaupunkiseudun ja osin yli Uudenmaan ulottuva työssäkäynti- ja metropolialue on maan vahvin. Myös Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset isot seutukunnat säteilevät lähikuntiin ja houkuttelevat asukkaita, yrityksiä ja sitä kautta investointeja. Keskisuurillakin kaupunkiseuduilla, asukasluvultaan sadantuhannen molemmin puolin olevilla, tulevaisuus näyttäytyy hyvänä.

Loput seutukunnista ovat laidasta laitaan, joskin joukossa on myös yksittäisiä valopilkkuja siellä täällä.

– Esimerkiksi Lapissa on kasvupaikkakuntia matkailun ja kaivosten ansiosta, vaikka niitä on aiemmin pidetty vähenevän kasvun alueina, muistuttaa johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.