Merenkulkulaitoksen lahjusjuttu hovioikeudessa

Merenkulkulaitoksen lahjusjutun pääkäsittely käynnistyi hovioikeudessa. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi merenkulkulaitoksen johtoa vastaan nostetut lahjussyytteet lokakuussa, mutta muun muassa valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Merenkulkulaitoksen lahjusoikeudenkäynti alkoi tänään Helsingin hovioikeudessa valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran toistaessa laitoksen johtajia vastaan nostamansa syytteet. Sahavirta vaatii virasta pidätetylle pääjohtajalle Kyösti Vesteriselle, eläkkeellä olevalle merenkulkuneuvokselle Lennart Hagelstamille ja entiselle apulaisjohtajalle Eeropekka Koivumäelle rangaistuksia törkeistä lahjusten ottamisista ja virkavelvollisuuksien rikkomisista. Ylijohtaja Heikki Muttilaista syytetään lievemmin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi syyttäjä esittää lievempiä vaihtoehtoisia syytteitä.

Helsingin käräjäoikeudessa syytteet lahjusten ottamisesta norjalaiselta DSND-varustamolta poikivat vain Hagelstamille ja Koivumäelle sakkotuomiot tuottamuksellisista virkavelvollisuuden rikkomisista. Muut syytteet hylättiin. Sahavirta on kuitenkin edelleen vakuuttunut siitä, että johtajat ottivat vastaan lahjuksia aikana, jolloin varustamolla oli maksamatta suuria velkarästejä merenkulkulaitokselle. Johtajia kävi ulkomaanmatkoilla muun muassa Etelä-Afrikassa ja Karibialla, minkä lisäksi käytössä oli norjalaisten kustantamia luottokortteja ja rahaa. Lisäksi merenkulkulaitoksen kirjanpidossa oli syyttäjän mukaan ongelmia ja kuluja kirjattiin ylös epämääräisesti vuosina 1991-2000.

"Vuokraussopimus oli liian avoin"

Ainoana uutena todisteena syyttäjällä on hovioikeudessa Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys. Selvityksen mukaan merenkulkulaitos vuokrasi kolmea monitoimimurtajaansa Norjaan liian halvalla vuosina 1993-1998. Lisäksi merenkulkulaitoksen ja norjalaisvarustamon välisen vuokraussopimuksen todettiin olleen tavallista avoimempi, mikä syyttäjän mukaan mahdollisti hyödyn saamisen virkamiehiä lahjomalla.

Sahavirta totesi oikeudessa, että syytettyjen täytyi vankan kokemuksensa ja koulutuksensa vuoksi tietää tehneensä väärin ottaessaan virkamiehinä vastaan erilaisia etuuksia. Syyllisyyttä ei poista se, jos osa laskuista tuli lopulta merenkulkulaitoksen maksettavaksi. Jos lomien maksajana on merenkulkulaitos, muuttuu lahjusten otto virka-aseman väärinkäytöksi.

Käräjäoikeudessa suurin osa johtajia vastaan nostetuista syytteistä kaatui täpärästi 3-3 äänestyksen jälkeen. Lautamiesten enemmistö jyräsi kaksi oikeuden lainoppinutta ja yhden lautamiehen, kun tasatuloksen sattuessa syytetyille myönteisempi kanta voitti. Koska päätös syntyi käräjäoikeudessa nihkeästi, juttu käsitellään hovioikeudessa poikkeuksellisen pikkutarkasti.

"

Laitos väärinkäytösten aikana haavoittuva organisaatio"


Sahavirta moittii merenkulkulaitoksen olleen väärinkäytösten aikaan ohut ja haavoittuva organisaatio. Murtajien vuokraukseen liittyvät asiat pidettiin vain pienen piirin tiedossa ja velkarästejä perittiin ponnettomasti ja turhan myöhään.

Norjalaisvarustamon syyttäjä totesi peitelleen kustantamistaan matkoista ja kestityksistä muodostuneita kuluja muun muassa maksattamalla niitä tytäryhtiöidensä kautta. Sahavirran mukaan merenkulkulaitosten johtajien täytyi olla tietoisia myös tästä.

Lahjusjupakan käsittely jatkuu hovioikeudessa huomenna. Silloin vuorossa on Vesterisen kuuleminen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat