Mepit Niinistö ja Sarvamaa: Näin Turkkiin ja Venäjään tulisi suhtautua

Rasismipuheet kuumentavat Suomessa – näin Turkkiin ja Venäjään tulisi suhtautua 8:58
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ja europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) olivat aamun Huomenta Suomessa keskustelemassa Turkin ja Venäjän suhteista EU:hun.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ja europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) olivat aamun Huomenta Suomessa keskustelemassa Turkin ja Venäjän suhteista EU:hun.

EU on asettanut Venäjälle yksitoista pakotepakettia. Uusimmilla pakotteilla pyritään estämään pakotteiden kiertämistä.

– Ruuvia pitää kiristää niin kauan kun Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Kaiken tämän Venäjän taloudellisen eristämisen tavoite on saada Venäjän voimavarat uuvutettua niin, ettei se voi enää jatkaa hyökkäystään Ukrainassa ja Ukraina pystyy saavuttamaan rauhan omilla ehdoillaan, Niinistö toteaa.

EU päätti viime viikolla myös ammustuotannosta ja Niinistö kertoi olleensa Vihreiden puolesta mukana neuvotteluissa. 

– Siihen tuli erityiseksi perusteeksi, että EU:n tuki on kohdistettava sellaisiin laitoksiin, jotka vahvistavat meidät omia varastoja ja Ukrainan vientiä. Sekin tukee demokratian puolustamista. 

– Putinille ei saa antaa siimaa. Hän kyllä odottaa, että länsi jossain vaiheessa väsyy, Niinistö toteaa. 

Yhtenäisyys vain vahvistunut

Niinistön mukaan Saksa, Ranska ja Italia ovat viime aikoina pikemminkin vahvistaneet yhteistä linjaansa Ukrainan tukemisessa. 

Sarvamaa kertoo yhdennentoista pakotepaketin keskittyneen erityisesti siihen, että pakotteiden kiertämistä voidaan estää. Pakotelistalle lisätään myös lisää henkilöitä asevoimista, liike-elämästä ja informaatiovaikuttamisen piiristä.

Turkin vaatimus "poliittinen peliveto"

Turkki esitti Vilnan Naton huippukokouksen ja Ruotsin jäsenhakemuksen yhteydessä vaatimuksen, että myös Turkin EU-jäsenyysprosessi etenisi. 

Sarvamaa arvelee, ettei Erdogan usko EU-jäsenyysneuvottelujen lähtevän uudelleen käyntiin. Neuvottelut ovat olleet jäissä vuosikausia.

– Siellä ei silloin aikoinaankaan saavutettu mitään edistystä. Turkki ei täytä EU:n jäsenyyden kriteereitä, joten kyllä se oli enemmän sellainen poliittinen peliveto häneltä.

Sarvamaa toteaademokratia-ja ihmisoikeusasioiden lähteneen Edoganin presidenttiaikana väärään suuntaan. 

– Mutta minusta se on tärkeää, että Euroopan unioni sinällään sanoo, että keskusteluun voidaan palata, jos Turkki oikeasti lähtee takaisin demokratian tielle, Sarvamaa toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat