Menestyvän suomalaissäveltäjän uutuusteoksessa kantele yhdistetään japanilaiseen tekstiin

Oopperassa tarina pohjautuu kahteen japanilaiseen tekstiin ja esitys on rakennettu ulkoisesti pelkistetyn nô-teatterin innoittamana.

Symboliikkaa täynnä olevat ikivanhat tarinat Always Strong ja Feather Mantle olivat entuudestaan rakkaita ohjaajalle Peter Sellarsille, joka ehdotti niitä Kaija Saariaholle. Kauniit englanninkieliset käännökset lumosivat heti Saariahon.

Työparin rakkaus japanilaiseen kulttuuriin ja symboliikkaan on luonut estradille lumoavan kauniin, maagisen maailman, jossa on suorastaan meditatiivinen tunnelma.

– Minä pidän ihan hirveästi japanilaisesta kulttuurista, sillä se on todella rikas ja kaikki siinä on kauhean symbolista. Se on säveltäjälle myös haaste. Oopperaa säveltäessäni etsin joka kerta jotain erilaista, mitä minä en ole ennen musiikissani ilmaissut. Tällä kertaa mukana on kontaratenori laulamassa, mukana on myös uudenlaista elekroniikkaa ja ensimmäistä kertaa kannel, Saariaho sanoo.

Saariaho kertoo aloittaneensa tilausoopperan tekemisen jo kolmisen vuotta sitten. Alusta lähtien oli selvää, että hän haluaa tehdä pitkästä aikaa sen yhteistyössä Sellarsin kanssa.

Lavastuksesta vastaa yksi aikamme kiitetyimmistä kuvataiteilijoista, New Yorkissa ja Berliinissä vaikuttava Julie Mehretu.

Saariaho tuo valon esiin

Sellars ylistää monisanaisesti Saariahon taitoa tuoda esiin musiikissa näkymätön.

– Hänen erityislahjansa onkin antaa ääni näkymättömälle. Kaikki, mikä on näkymätöntä on kuultavissa Kaijan musiikissa. Siinä loistaa valo pimeyden keskeltä. Ensivaikutelmassa kaikki on synkkää ja pimeää, mutta täydellisen pimeyden keskeltä loistaa valo suoraan sydämestä – näinä pimeinä aikoina, Sellars runoilee.

Saariahon säveltämä musiikki tuo esiin ihmisen ja henkiolentojen kohtaamisen.

–  Oopperassa kohtaa kaksi maailmaa ja siinä nähdään, mitä se kohtaaminen tarkoittaa ja minkälainen voi olla se dialogi. Tarinan voisi jotenkin liittää meidänkin vanhaan mytologiaan. Olihan meillä Kalevalassa Ilmattaret ja Kuuttaret. Tässä toisessa teoksessa on samantyyppinen henkiolento, Saariaho kuvailee.

Suuren suosion saaneen Only the Sound Reimainsin kantaesitys oli vuosi sitten Amsterdamissa. Tilausteos on yhteistuotanto Alankomaiden ja Pariisin oopperan sekä Canadian Opera Companyn ja Madridin Teatro Realin kesken.

Pienet yksityiskohdat tärkeitä

MTV Uutiset seurasi harjoituksia, joissa viime hetken säätöjä tekivät sekä säveltäjä että ohjaaja. Esityksessä ei ollut mukana vielä puvustusta. Perinteisen oopperaorkesterin sijaan teoksessa soittaa jousikvartetti Meta4.

– Kokonaisuus syntyy juuri niistä pienistä yksityiskohdista, jotka on valtavan herkkiä samoin tietysti valot - sehän on oopperan kiinnostus, että siinä on niin rikas maailma, mutta siinä on tosi paljon säätämistä, Saariaho toteaa.

Only the Sound Remains kuuluu Suomi 100-vuotisohjelmistoon ja Saariaho on käyttänyt oopperassa ensimmäistä kertaa kannelta. Esitystä varten rakennettiin erikoiskannel.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun käytän kannelta. Yhtä hyvin siinä olisi voinut olla luuttu, mutta kun minä tuon kanteleen soinnin tähän,  se antaa silloin oman värinsä näille teoksille, Saariaho paljastaa.

– Kanteleessa on maaginen sointi, sillä siinä voi kuulla henget ilmassa. Se kuulostaa lumoavalta ja et voi olla rakastumatta sen sointiin, Sellars lisää.

Saariaholle itselleen oopperassa käynti antaa uusia ajatuksia.

– Minä vaan toivon, että se on muuttanut kävijöiden sitä päivää ja vienyt pariksi tunniksi jonnekin muualle ja ehkä antanut jotakin ajatuksia, mitä ainakin minulle oopperassa tapahtuu, Saariaho päättää.