"Meillä on sairaalassa 3-vuotias tyttö, jonka äitiä on ammuttu” – nainen jakoi koskettavat tarinansa sijaisvanhemmuudesta

Sijaisperhe

• Perhe, johon on lastensuojelullisista syistä sijoitettu hoitoon perheeseen juridisesti kuulumaton lapsi
• Toimii lapsen kasvu- ja elinympäristönä omien vanhempien sijasta 

Seuraava puhelu saapui juoksulenkin aikaan:

– Täällä on pieni, kymmenen päivää vanha poikavauva. Homma ei toimi hänen nykyisen sijaisperheensä kanssa, ja hänet täytyy siirtää. Onko sinulla vauvalle sopivaa istuinta autoon?

Emily vastasi kyllä.

"Sanomme kyllä, koska nämä rikkinäiset vauvat tarvitsevat turvapaikan"

Emilyllä itsellään on kaksi lasta, ja heidän perheessään on jatkuvasti 3–5-vuotiaita sijoituslapsia. Emily kuvaa sijaisperheenä olemista perheseikkailuksi, jossa jokainen myöntävä vastaus johtaa uudenlaiseen seikkailuun.

– Mietin aina, millaisia seikkailuja meiltä jää väliin niiden puhelujen vuoksi, joihin emme voi vastata, Emily kirjoittaa.

Matej Kastelic

– Sanomme kyllä, koska nämä rikkinäiset vauvat tarvitsevat turvapaikan, johon saapua. He tarvitsevat äitiä kietomaan peittoja ympärilleen ja peittelemään heitä iltaisin. He tarvitsevat isää nostamaan heidät olkapäilleen ja ravaamaan heidän kanssaan takapihalla. He tarvitsevat vaatteita, jotka sopivat, ja ruokaa, joka ravitsee. Heitä täytyy kutittaa, opettaa ja viedä eläintarhaan. He tarvitsevat rajoja. He tarvitsevat rakkautta.

Emily kertoo myös itse tarvitsevansa kotinsa kautta kulkevia pikkuihmisiä. Jokaiselta hän oppii jotakin uutta.

Monet ihmettelevät, miten perhe voi ottaa vastaan aina vain uusia lapsia, ja hyvästellä nämä sitten hetken kuluttua. Emily oli itse aiemmin samaa mieltä; nykyisin hän ymmärtää, että tilanne on rankempi lapsille.

– Älkää käsittäkö väärin. On se rankkaa. On runsaasti päiviä, kun tuntuu siltä, ettei minusta ole tähän. Ideani, energiani ja kärsivällisyyteni pettävät. Jotkut lapset kärsivät yökauhuista, osalle sattuu vahinkoja. Tulet pesemään paljon lakanoita. Viikkaamaan paljon sukkia. Ostamaan paljon vaippoja. Sinulla on loputtomasti tapaamisia, ajanvarauksia ja puheluita. Sinua syytetään väärin perustein ja (muiden tekemät) päätökset turhauttavat.

Lapset kuitenkin joutuvat rankkaan tilanteeseen ilman omaa syytään. Heitä kohdellaan kaltoin, hylätään ja heidät pakotetaan huolehtimaan itsestään. Heidät erotetaan sisaruksistaan, ja heitä viedään paikasta toiseen, aina uudelleen.

– Seuraava puhelu kyllä tulee. Mieheni ja minä tulemme sanomaan kyllä. Ei siksi, että olisimme jokin täydellinen mainosperhe sijaisperhetoiminnalle. Sanomme kyllä siksi, että nämä lapset pakotetaan tekemään rankkoja asioita. Vähintä, mitä voimme tehdä, on katsoa heidän murtuneisiin silmiinsä ja sanoa ”kyllä, teen näitä rankkoja asioita kanssasi, pitelen kättäsi ja pussaan päätäsi, rauhoitan kiukunpuuskasi. Jos luoja suo, selvitämme tämän yhdessä”, Emily kuvaa.

– Kun on aika sanoa hyvästi, pesen heidän vaatteensa ja pakkaan pehmolelut. Minuun sattuu ja itken, toivon, että asiat voisivat olla toisin. Mutten koskaan lakkaa sanomasta ”kyllä”.

Tekstiin on tullut kommentteja vielä kaksi vuotta sen julkaisun jälkeenkin.

Tässä perheessä on erilainen lapsi!

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lähde: Madetomother.com