Sote-uudistuksen kaatumisen on spekuloitu johtavan lisääntyvään sote-palveluiden ulkoistukseen yksityisille hoivayrityksille. STT:n tavoittamat terveyspalvelu- ja hoivayhtiöt eivät usko yhtäkkiseen ulkoistamisbuumiin, mutta ulkoistamisen uskotaan olevan kunnille varteenotettava vaihtoehto, kun ne nyt ryhtyvät pähkäilemään palvelujen tuottamismahdollisuuksia.
– Sote-uudistus piti tehdä, jotta meillä olisi varaa ylläpitää edes tämäntasoinen pääsy julkisen terveydenhuollon palveluihin. Suomen ikääntyessä neljä vuotta on jo radikaalisti huonontanut palvelusuhdetta, puhumattakaan kahdeksasta. Näin ollen kunnissa soten valmisteluun siirretyt ihmiset palaavat nyt rahoituksellisesti huonommassa tilanteessa pohtimaan, miten kuntien palvelut saadaan tuotettua, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.
– Uskoisin, että yksityisen ja julkisen yhteistyötä tullaan näkemään palveluntuotannossa, jotta palvelut pystytään turvaamaan myös kasvukeskusten ulkopuolella, pohtii Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.
Hoivayhtiöt kertovat käyvänsä aktiivisesti keskusteluja kuntien kanssa, mutta eivät avaa keskustelujen sisältöä.
– Meillä on ollut paljon keskusteluita matkan varrella. Varmaan tässä päästään siihen, että saadaan asioita edistettyä, Aaltonen kertoo.
– Ei minulla ole tiedossa sellaista, että yhtäkkiä maanantaina ulkoistaminen räjähtäisi. Nämä valmisteluthan ovat pitkiä prosesseja. Jos nyt aletaan valmistelemaan, ei ulkoistuksia ole vielä vähään aikaan, Närhinen kommentoi.
Enemmän huomiota siihen, mitä rahalla saa
Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää uskoo, että sote-uudistuksen kaatuminen voi lisätä kuntien ulkoistamisia sekä yksityisten terveysvakuutusten tai terveyssopimusten suosiota. Hän peräänkuuluttaa kuntien itsemääräämisoikeutta sote-palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä.