Mehiläisen toimitusjohtaja haluaa purkaa sote-palveluja koskevat rajoituslait – "Soten kanssa kaatui pohja kuntien itsemääräämisoikeuteen puuttumiselta"

– Sote-uudistus piti tehdä, jotta meillä olisi varaa ylläpitää edes tämäntasoinen pääsy julkisen terveydenhuollon palveluihin. Suomen ikääntyessä neljä vuotta on jo radikaalisti huonontanut palvelusuhdetta, puhumattakaan kahdeksasta. Näin ollen kunnissa soten valmisteluun siirretyt ihmiset palaavat nyt rahoituksellisesti huonommassa tilanteessa pohtimaan, miten kuntien palvelut saadaan tuotettua, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.

– Uskoisin, että yksityisen ja julkisen yhteistyötä tullaan näkemään palveluntuotannossa, jotta palvelut pystytään turvaamaan myös kasvukeskusten ulkopuolella, pohtii Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

Hoivayhtiöt kertovat käyvänsä aktiivisesti keskusteluja kuntien kanssa, mutta eivät avaa keskustelujen sisältöä.

– Meillä on ollut paljon keskusteluita matkan varrella. Varmaan tässä päästään siihen, että saadaan asioita edistettyä, Aaltonen kertoo.

– Ei minulla ole tiedossa sellaista, että yhtäkkiä maanantaina ulkoistaminen räjähtäisi. Nämä valmisteluthan ovat pitkiä prosesseja. Jos nyt aletaan valmistelemaan, ei ulkoistuksia ole vielä vähään aikaan, Närhinen kommentoi.

Enemmän huomiota siihen, mitä rahalla saa

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää uskoo, että sote-uudistuksen kaatuminen voi lisätä kuntien ulkoistamisia sekä yksityisten terveysvakuutusten tai terveyssopimusten suosiota. Hän peräänkuuluttaa kuntien itsemääräämisoikeutta sote-palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä.

Sote-uudistuksen keskellä kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja on rajoitettu väliaikaisella lailla. Tällä hetkellä kunta saa ulkoistaa vain 30 prosenttia palveluista eli sellaista totaaliulkoistusta ei voi tehdä, jossa kaikki sote-palvelut annetaan yksityisen puolen hoidettavaksi.

– Sote-valmistelun varjolla on rajattu sekä kuntien että yksityisten asiakkaiden valinnanvapautta säätämällä määräaikainen rajoituslaki ja alentamalla Kela-korvauksia. Kumpaakin päätöstä on perusteltu sotella, ja kumpikin on vaikuttanut negatiivisesti asiakkaisiimme ja sitä kautta myös Mehiläiseen. Nyt kun sote on kaatunut, on kaatunut myös pohja kuntien itsemääräämisoikeuteen puuttumiselta perustuslain vastaisesti. Rajoituslait tulee siis purkaa, sähköpostitse tavoitettu Järvenpää kirjoittaa.

– Kunnat ovat päättäjinä lähellä asiakkaita ja osaavat tehdä viisaita päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, toisin kuin norsunluutornissa olevat keskushallinnon virkamiehet.

Närhinen ja Aaltonen haluaisivat sote-palveluissa huomion siirtyvän esimerkiksi hoidon vuorokausihinnasta siihen, mitä palvelun hinnalla saa.

– Toivon, että tämä vellonut hoivakeskustelu johtaisi johonkin, ja että alkaisimme käydä keskustelua siitä, saako kansalainen rahoillaan kunnollista palvelua ja mitä se tarkoittaa kuntataloudelle, Närhinen sanoo.