Mehiläisen johtaja suomii suuria terveyskeskusjättejä – avataanko suljettaviin terveyskeskuksiin yksityisiä asemia?

Järvenpää arvioi, että julkisella sektorilla uskotaan suuruuden ekonomiaan, mikä toimii toimitusjohtajan mukaan kyllä teollisuuden puolella.

– Se logiikka ei oikeastaan toimi tällaisissa lääkäri-, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Itse asiassa monesti, kun mennään suurempiin yksiköihin, niin henkilöstön tuottavuus itse asiassa laskee eikä kasva. Ja sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikista tärkeintä on henkilöstön tuottavuus.

– Jos puhutaan yleislääkäritasoisesta, perusterveydenhuollosta ja sairaanhoidosta, mistä sote-keskuksissakin on kysymys, niin silloin pieni voi olla kaunista ja silloin 5-15 koon yhteisö saattaa olla optimaalinen, Järvenpää jatkaa. 

Pääkaupunkiin "täyden palvelun tavarataloja"

Helsingin Kalasatamaan nousee parhaillaan terveyden ja hyvinvoinnin jättikeskus, joka kokoaa yhteen Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat. Väestöpohja hurjat 100 000 kuntalaista. Jätti avautuu keväällä. 

– Tätä keskittämistä on tehty sen vuoksi, että saadaan parempia palveluita helsinkiläisille eli kootaan yhteen erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Sinne tulee mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita, perheneuvontaa lapsiperheille, kertoo Helsingin tilanteesta kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr). 

Kalasatama ei ole mikä tahansa sote-keskus, sillä sen sisältämät palvelut ovat kaupungin mukaan tavallista monipuolisempia. Suuressa koossa nähdään hyötyjä.

– Pelkästään suurella koolla ei saada parempaa. On mietittävä todella tarkkaan, mitä tehdään. Helsingissä on tavoitteena, että on muutama täyden palvelun tavaratalo erittäin hyvillä liikenneyhteyksillä, niin kuin Kalasataman ensi vuonna avautuva terveys- ja hyvinvointikeskus on. Kaikkea ei kannata keskittää, tiivistää Vesikansa. 

"Keskittäminen on nykyaikaa"

Kuntaliiton mukaan keskittäminen on nykyaikaa.

– Yleinen trendi on kuitenkin se, että tällaisia laajan palvelun taloja keskitetään. Alueella, jossa väestötiheys on suuri, ei ole mitään järkeä pitää täyden palvelun taloja lähekkäin. Asiakkaalle lähipalvelu on mukavaa, mutta jos tulee tilanne, että pitää käydä röntgenissä tai laboratoriossa, silloin vaikka joutuu menemään vähän kauemmas, pääsee vähemmällä, kun saa kaikki palvelut saman katon alta, arvioi asiantuntijalääkäri Tuula Kock.

Järvenpää uskoo, että monen tyhjenevän terveysaseman paikalla nähdään jatkossa yksityinen terveysasema. 

–  Minä uskon, että jos tämä sote-uudistus ja suora valinta sote-keskuksiin toteutuu, niin monet näistä lakkautetuista terveysasemista tulevat sitten uudelleen pystytetyiksi – jos ei muuten niin yksityisten yritysten toimesta, Järvenpää ennustaa.