HUS haluaa Uudellemaalle maakunnan kokoiset, palvelukohtaiset tuottajat – kuntarajat rikki

Yhden organisaation alle voisi koota muun muassa suun terveydenhuollon – työterveys muodostaisi omansa.

Lindénin mukaan mallia voisi ottaa HusLabista. Se on Uudenmaan kokoinen laboratoriopalvelujen tuottaja.

Vielä kymmenen vuotta sitten kuntien terveyskeskuksilla oli omat laboratorionsa. Nyt ne ovat yhden organisaation alla, mutta näytteenottopisteitä on yli 70. Asiakas voi valita, missä näytteen antaa. 

– Tämä ajattelumalli sopii aika moniin sellaisiin palveluihin joita nykyisin järjestetään kunnissa mutta tulevassa maakuntaorganiossa pitäisi järjestää koko maakunnan laajuisesti yli kuntarajojen, Lindén kertoo.

Suun terveydenhuolto, työterveys...

Lindén arvioi, että toistaiseksi valtaosa ainakin vaativista palveluista jää maakunnan itsensä tuottamiksi. Jättituottajiksi sopivia sektoreita olisivat Lindénin mukaan muun muassa suun terveydenhuolto ja työterveyshuolto.

– Muitakin sellaisia on. Sitä pitää ennakkoluulottomasti tarkastella, mitkä kaikki soveltuvat sellaisiksi maakunnan kokoisiksi palvelukohtaisiksi tuottajiksi.

Lindén uskoo, että malli toisi yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Hän ottaa esimerkiksi suun terveydenhuollon.

– Uudellamaalla on 21 terveyskeskusta, joista jokainen yrittää vaikka rekrytoida erikoishammaslääriä. Se on ollut vaikeata. Mutta iso kokonaisuus onnistuu tässä varmasti paremmin. Sitten nämä erikoisosaajat voivat työskennellä eri toimipisteissä maakunnan eri puolilla. 

Laboratoriopalvelut digitalisaation tiennäyttäjänä

HusLabia pidetään onnistuneena esimerkkinä keskittämisestä.

– Laboratoriotoiminnassa on saavutettavissa teollisuuden verrattavia etuja. Suuret analysaattorit pyöräyttävät hetkessä tuhansia ja kymmeniätuhansia näytteitä. Sitten se näytteidenotto on aivan käsityötä. Se pitää tehdä lähellä ihmisiä. Sitä ei voi keskittää.

– Laboratoriotoiminta on yhtiöitetty HUS:n alaiseen laboratorioyhtiöön, joka tuottaa tasalaatuista laboratoriopalvelua laajalla alueella. Asiakas pystyy sähköisesti ajanvarauksesta itse valitsemaan, mihin laboratorioon menee näytteensä ottamaan. Tiedot asiakkaan näytteestä siirtyvät täysin digitaalisesti siihan palveluyksikköön, mihin asiakas on menossa. HusLab toteuttaa jo digitalisaation perinnettä, kiittelee sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila. 

Ministeriön ylijohtaja: Varteenotettava vaihtoehto

Miltä HUS:n johdosta tullut ehdotus maistuu ministeriössä?

– Se on varmasti yksi ihan varteenotettava vaihtoehto. Uudellamaalla on kaikki potentiaali sote-uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta, sanoo ylijohtaja. 

Varhila muistaa pitää pienempien puolta.

– Ei voida vain ja ainoastaan niin, että suuri palveluntuottaja pystyy tekemään laatua. Meillä on paljon pieniä, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja fysioterapeutteja sekä kuntoutusohjaajia, jotka tekevät laadukasta ja yksilökohtaista asiakastyötä. Sekin pitää ottaa mallissa huomioon.  

Varhila ei halua asettaa isoja ja pieniä vastakkain. Hän kuitenkin kysyy pk-yritysten toimintamahdollisuuksien perään.

– Jos tulee Uudenmaan kokoisia palveluntuottajia, niin se uhka varmasti ne pienet ja keskisuuret yritykset, että miten pienten ja keskisuurten yritysten tämän tyyppisessä mallissa.

Satojen miljoonien säästöt

HUS-johtaja muistuttaa, kuinka HUS on tuonut kustannustehoa Uudellemaalle.

– HUS aloitti toimintansa vuonna 2000. Vuonna 2002 tällä alueella kunnat maksoivat erikoissairaanhoidosta 100 euroa asukasta kohden enemmän kuin muualla Suomessa. Tällä hetkellä kunnat maksavat 150 euroa vähemmän. Muutos on ollut siis 250 euroa asukasta kohden.

1,6 miljoonan väestöpohjalla tämä tarkoittaa 400 miljoonan euron säästöjä.

– Se on aika huikea luku, hehkuttaa Lindén.