Kiinalainen laivasto-osasto on matkalla Itämerellä pidettäviin yhteisiin sotaharjoituksiin Venäjän kanssa, kertoo kiinalainen uutistoimisto Xinhua.
Pietarin ja Kaliningradin alueella pidettävien Joint Sea 2017 -harjoitusten tavoitteena on uutistoimiston mukaan harjoitella pelastustehtäviä ja rahtilaivojen suojaamista merellä.
Harjoitukset on tarkoitus pitää heinäkuussa ja niihin osallistuu Kiinalta ainakin yksi hävittäjä ja Fregatti sekä helikoptereita ja merijalkaväen sotilaita.
Kyseessä on harjoitusten ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe järjestetään syyskuussa Japaninmerellä ja Ohotanmerellä.
Kiinalaisen Global Times -lehden mukaan Kiinan puolustusministeriö kertoo, että harjoitukset pidetään joka vuosi eikä niitä ole suunnattu ketään kolmatta osapuolta vastaan.
– Lähettämällä kaikista kehittyneimpiä hävittäjiään Kiina osoittaa vilpittömyyttään Venäjälle ja lähettää vahvan signaalin muille maille, jotka suunnittelevat provokaatioita meitä vastaan, lehden haastattelema pekingiläiseksi laivastoasiantuntijaksi tituleerattu Li Jie kertoo.
"Normaalia suurvaltapolitiikkaa"
Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri näkee Kiinan laivaston näyttäytymisen Itämerellä osana Kiinan suurvaltapyrkimyksiä.
– Kiina toimii ympäri maailmaa, koska se haluaa esiintyä globaalina suurvaltana. Kun Kiina on noussut monissa asioissa Yhdysvaltojen vastakappaleeksi, on se omaksunut sen kanssa samankaltaisia toimintatapoja, Visuri kertoo.
Visurin mukaan Itämeri ei ole sotilastrategisesti kovin tärkeä. Alueella ei ole globaalisti ajatellen merkittävää sotilaallista jännitettä, vaikka alueella onkin pidetty esimerkiksi Naton merisotaharjoituksia, joihin Venäjä on vastannut esittelemällä kalustoaan.
Visurin mukaan kysymys voimannäytöissä on vastakkainasettelusta muualla, eikä Itämerellä ole merkittävää roolia sapelinkalistelussa.
– Nykyinen tilanne Itämerellä on heijastumista lähinnä Ukrainan konfliktista. Vaikka merkittävää sotilaallista jännitettä ei ole, niin ei tämä kehityssuunta hyvä ole.
Hänen mukaansa Itämeren valtioiden etu olisi vakauttaa Itämerta.
– Muun muassa Suomen pitäisi edistää toimia, jolla Itämeren vakautta lisätään, ja siihen on jo pyrittykin, Visuri sanoo.