Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus Itämerellä on jatkoa laajemmalle kansainväliselle kehitykselle, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Eläköitynyt prikaatikenraali, tutkija Juha Pyykönen sanoo, että yhteisharjoitus ei sinänsä ole merkittävä käänne.
– Isossa kuvassa ei ole tapahtunut mitään muuta uutta, kuin että tämä harjoitus on nyt meidän lähialueella, Pyykönen sanoo.
Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoitus alkaa perjantaina ja kestää noin viikon. Ministeriö kertoo, että harjoituksen aktiiviset päivät ovat ensi viikolla. Harjoitukseen osallistuu Venäjän laivaston aluksia ja lentokoneita sekä Kiinan laivaston aluksia. Laivastot harjoittelevat muun muassa yhteistoimintaa merillä.
Kiinan uutistoimisto Xinhuan mukaan nyt käytävän sotaharjoituksen toinen osuus järjestetään syyskuussa Kaukoidässä Japaninmerellä.
Viime vuosien kehityskulku Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan myötä on se, että Venäjän sotilaallinen painopiste on siirtynyt kohti länttä, Pyykönen pohtii. Hänen mukaansa Venäjän ja Kiinan yhteistyössä näkyy halu laittaa kampoihin Yhdysvaltojen sotilasmahdille.
Sotilasliitto Naton kautta Yhdysvallat on tiiviisti läsnä Itämerellä. Rantavaltiot ovat Nato-maita Suomea, Ruotsia ja Venäjää lukuun ottamatta.
– Kaikki Itämeren rantavaltiot ovat tilanteessa mukana omilla tavoillaan, myös Suomi, vaikka olemme sotilaallisesti liittoutumaton. Suomi tekee sotilaalliset sekä turvallisuuden ja valmiuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet sitten itsenäisesti, Pyykönen muistuttaa.
Pyykönen huomauttaa, että Venäjän sotaharjoitukset ovat olleet järjestelmällisesti Naton harjoituksia suurempia muun muassa siinä suhteessa, kuinka paljon sotilaita harjoitukseen osallistuu.
Kiina haluaa lähivesiään kauemmas
Venäjä ja Kiina ovat tehneet sotilaallista yhteistyötä jo vuosia. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen kertoo, että harjoitusten paikkavalinnoissa näkyy vastavuoroisuus.
Viime vuosina harjoituksia on esimerkiksi käyty poliittisesti jännittyneillä alueilla Kiinan lähivesillä, sillä Kiinalla on naapureidensa kanssa erimielisyyksiä aluerajoista niin Etelä-Kiinan merellä kuin Itä-Kiinan merellä.
Venäjä-yhteistyö on tuonut kiinalaiset myös Välimerelle ja Mustallemerelle.
Sinkkonen kertoo, että merivoimien kehitys on ollut keskeisiä painopisteitä Kiinan puolustusstrategiassa. Lisäksi Kiina haluaa, että sen armeijalla on valmius turvata kauppalaivastoa mahdollisissa kriisitilanteissa.
– Kiinalle on tärkeää, että laivasto on harjoitellut muuallakin kuin aivan lähialueilla, Sinkkonen sanoo.
Sekä Sinkkonen että Pyykönen huomauttavat, että Venäjän ja Kiinan sotilaallinen yhteistyö on muutakin kuin yhteisiä harjoituksia. Kiina on esimerkiksi ostanut paljon aseita Venäjältä.
– Venäjä haluaa ehkä nyt ottaa asemyynnistä kaiken irti, mikä on mahdollista, ennen kuin Kiina menee teknologisesti ohi, Sinkkonen sanoo.
Sinkkonen lisää, että maat ovat vetäneet yhtä köyttä myös muissa kansainvälisissä kysymyksissä, esimerkiksi Korean niemimaan osalta. Hän uskoo, että Kiinan ja Venäjän yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin, ellei suurvaltapolitiikassa tapahdu yllättäviä käänteitä.