Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus Itämerellä on jatkoa laajemmalle kansainväliselle kehitykselle, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Eläköitynyt prikaatikenraali, tutkija Juha Pyykönen sanoo, että yhteisharjoitus ei sinänsä ole merkittävä käänne.
– Isossa kuvassa ei ole tapahtunut mitään muuta uutta, kuin että tämä harjoitus on nyt meidän lähialueella, Pyykönen sanoo.
Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoitus alkaa perjantaina ja kestää noin viikon. Ministeriö kertoo, että harjoituksen aktiiviset päivät ovat ensi viikolla. Harjoitukseen osallistuu Venäjän laivaston aluksia ja lentokoneita sekä Kiinan laivaston aluksia. Laivastot harjoittelevat muun muassa yhteistoimintaa merillä.
Kiinan uutistoimisto Xinhuan mukaan nyt käytävän sotaharjoituksen toinen osuus järjestetään syyskuussa Kaukoidässä Japaninmerellä.
Viime vuosien kehityskulku Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan myötä on se, että Venäjän sotilaallinen painopiste on siirtynyt kohti länttä, Pyykönen pohtii. Hänen mukaansa Venäjän ja Kiinan yhteistyössä näkyy halu laittaa kampoihin Yhdysvaltojen sotilasmahdille.
Sotilasliitto Naton kautta Yhdysvallat on tiiviisti läsnä Itämerellä. Rantavaltiot ovat Nato-maita Suomea, Ruotsia ja Venäjää lukuun ottamatta.
– Kaikki Itämeren rantavaltiot ovat tilanteessa mukana omilla tavoillaan, myös Suomi, vaikka olemme sotilaallisesti liittoutumaton. Suomi tekee sotilaalliset sekä turvallisuuden ja valmiuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet sitten itsenäisesti, Pyykönen muistuttaa.
Pyykönen huomauttaa, että Venäjän sotaharjoitukset ovat olleet järjestelmällisesti Naton harjoituksia suurempia muun muassa siinä suhteessa, kuinka paljon sotilaita harjoitukseen osallistuu.