Matti ryhtyi isättömän pikkupojan mieskaveriksi – ”On hienoa, kun hän halaa ja heittää yläfemmat”

Matti Eve kuuli Ensi- ja turvakotien liiton mieskaveritoiminnasta ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten.

– On paljon lapsia, isättömiä tyttöjä ja poikia, joilla ei ole miestä siinä ympärillä. Se on iso ongelma. Mietin, että olenko niin itsekäs tai leikinkö niin kiireistä, etteikö minulla olisi aikaa pari kertaa kuukaudessa kahtena iltana, Matti kertoi lähetyksessä.

Matti kävi kaverikurssin ja pääsi mukaan toimintaan. Samaan aikaan eräs äiti etsi pojalleen mieskaveria. Liiton avulla heistä muodostui ”match”.

Matti tapaa nyt seitsemänvuotiasta ekaluokkalaista joka toinen keskiviikko ja kehuu saaneensa ”loistavan” kaverin.

– Hänen oma isänsä on kuollut, kun hän oli yksivuotias, eikä koko suvussa ole miestä. Hänellä on upea koti, hieno äiti ja isoäiti ja lähipiiri, mutta siinä lähipiirissä ei vaan ole miestä. Äiti oli päättänyt, että hän haluaa tähän kylkeen pojalle jonkun miehen mallin.

"Ai tälleenkö nämä kundit toimivat"

Matti painottaa, että hän ei ole pojan varaisä tai lastenhoitaja vaan nimenomaan kaveri. Tapaamiset ovat arkisia eivätkä mitään ”karkkipäiviä”.

– Ei sen tarvitse olla mikään sirkushetki, että meillä olisi aina jotain poikkeuksellista.

Välillä käydään kalassa, välillä jääkiekkopelissä, välillä vain tutkitaan kaivonkansia pitkin katuja.

– Ei ne ole välttämättä äijäjuttuja, mutta kun siinä on mies läsnä, Matti kuvailee.

– On se eri juttu mennä uimahallissa miesten saunaan, kun on käynyt äidin kanssa naisten puolella, ja sitten katsoa, että ai tälleenkö nämä kundit toimivat.

Rahaa tai kekseliäisyyttä mieskaverina toimiminen ei vaadi, luottamusta kyllä.

– Mittaan onnistumista sillä, että millä mielin poika tulee, kun me kohdataan, ja millä mielin hän menee kotiin. On aina hienoa, kun ilta päättyy siihen, että hän halaa ja heittää yläfemmat.

Mitä tehdään, jos kemia mieskaverin ja lapsen välillä ei toimikaan? Katso koko video ylhäältä.