Rata saattaisi synnyttää pohjoiseen lisää teollisuutta, mutta saamelaisia epäilyttää
On keskikesä ja Lapissa on räkkäaika. Porot tuskastuvat verenimijöihin. Ne hakeutuvat joukkoina lepäämään hiekkakentille, joissa ne lämmön ja tuulen ansiosta saavat rauhan hyönteisiltä. Armollinen levähdyspaikka löytyy ratakiskoilta.
Sitten tulee juna, ja kymmeniä poroja jää sen alle.
Tämä on Muddusjärven paliskunnan poroisännän Osmo Seurujärven mielikuva siitä, mitä voisi tapahtua, jos Ylä-Lappia halkoisi junarata.
Jäämeren rata on iät ajat ollut toisten haave ja joidenkin pelko. Inarissa elinkeinoaan harjoittava poroisäntä ei juuri näe radassa myönteistä.
– Vaikea kuvitella, että sen kanssa pystyisi elämään, jos se menisi tuosta Nelostietä mukaillen.
Eräs versio radasta ilmestynee paperille ensi vuonna, kun Pohjois-Lapin maakuntakaavan laadinta alkaa. Siihen todennäköisesti piirretään Sodankylästä Ivalon kautta Norjaan kulkeva junarata.
Rataa on linjattu myös vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan.
Luonnonvarat käyttöön
Radan puolustajat katsovat, että rata toisi Lappiin töitä ja matkailijoita.
Lapin maakuntajohtajan Mika Riipin mukaan rata ei olisi pelkästään lappilainen projekti, vaan Suomen kytkeminen osaksi kansainvälistä logistiikkaverkostoa hyödyttäisi koko maata ja Euroopan unionia.
– Se olisi iso poliittinen teko, jolla osoitettaisiin, että kasvun eväät ovat ylhäällä. Se avaisi perspektiiviä pääkaupunkikeskeisestä näkökulmasta pohjoiseen.
Itse rakentaminen työllistäisi, mutta rata voisi myös edesauttaa luonnonvarojen hyödyntämistä ja uusien teollisten hankkeiden syntymistä, Riipi näkee. Samoin visioi Pohjois-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi.
– Malmikuljetukset halpenisivat, joten rata mahdollistaisi myös ei niin (esiintymiltään) rikkaiden kaivosten käyttöönoton.
Lohi tarkoittaa erityisesti Sodankylän aluetta, koska ei usko, että saamelaisten kotiseutualueelle on tulossa kaivoksia.
Saamelaiskäräjät vastustaa kaivoksia. Ne muuttaisivat liiaksi maiden käyttöä. Niiden myös pelätään pilaavan kalavedet, sanoo varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
Matkailu hyötyisi
Matkailuelinkeinoa on perinteisesti vaivannut se, että Lappiin on verrattain hankala päästä. Lentoyhteydet ovat kalliita, ja rata toisi vaihtoehdon, varsinkin jos lentomatkailua aletaan tulevaisuudessa rajoittaa. Lapland Hotels -ketjun toimitusjohtaja Ari Vuorentausta sanoo, että Norjan ja Suomen välinen ratayhteys toisi kokonaisen uuden tuotteen markkinoille ja parantaisi koko pohjoisen kysyntää.
Lapin matkailuvaltti on kuitenkin koskematon ja puhdas luonto.
–Lappi tarvinnee kaivoksia, kuten koko maailma. Ongelmia tulee, jos ne ovat aivan matkailukeskusten porstuassa, Vuorentausta sanoo.
Pelkkiin matkailun tarpeisiin kukaan ei usko kallista rataa rakennettavan.
Aitoja ja tunneleita poroja suojaamaan
Saamelaiskäräjillä ei ole virallista kantaa rataan, mutta varapuheenjohtaja Paltto sanoo, että saamelaiset yleisesti ottaen vastustavat sitä. Rata halkoisi poronhoitomaat, mistä se ikinä kulkisikin.
Riipi ja Lohi uskovat, että maankäyttökysymyksiin liittyvät ristiriidat ovat sovitettavissa ja ongelmat ratkaistavissa. Riipin mielestä maakuntakaavamenettely on hyvä väline sovitteluun, koska maankäyttö- ja rakennuslaki on osallistava. Poronhoidon turvaamiseksi on väläytelty alikulkuja ja aitoja.
– Mikäs siinä, jos tunneli lähtisi Rovaniemeltä ja loppuisi Kirkkoniemessä, poroisäntä Seurujärvi sanoo.