Rata saattaisi synnyttää pohjoiseen lisää teollisuutta, mutta saamelaisia epäilyttää
On keskikesä ja Lapissa on räkkäaika. Porot tuskastuvat verenimijöihin. Ne hakeutuvat joukkoina lepäämään hiekkakentille, joissa ne lämmön ja tuulen ansiosta saavat rauhan hyönteisiltä. Armollinen levähdyspaikka löytyy ratakiskoilta.
Sitten tulee juna, ja kymmeniä poroja jää sen alle.
Tämä on Muddusjärven paliskunnan poroisännän Osmo Seurujärven mielikuva siitä, mitä voisi tapahtua, jos Ylä-Lappia halkoisi junarata.
Jäämeren rata on iät ajat ollut toisten haave ja joidenkin pelko. Inarissa elinkeinoaan harjoittava poroisäntä ei juuri näe radassa myönteistä.
– Vaikea kuvitella, että sen kanssa pystyisi elämään, jos se menisi tuosta Nelostietä mukaillen.
Eräs versio radasta ilmestynee paperille ensi vuonna, kun Pohjois-Lapin maakuntakaavan laadinta alkaa. Siihen todennäköisesti piirretään Sodankylästä Ivalon kautta Norjaan kulkeva junarata.
Rataa on linjattu myös vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan.
Luonnonvarat käyttöön
Radan puolustajat katsovat, että rata toisi Lappiin töitä ja matkailijoita.
Lapin maakuntajohtajan Mika Riipin mukaan rata ei olisi pelkästään lappilainen projekti, vaan Suomen kytkeminen osaksi kansainvälistä logistiikkaverkostoa hyödyttäisi koko maata ja Euroopan unionia.
– Se olisi iso poliittinen teko, jolla osoitettaisiin, että kasvun eväät ovat ylhäällä. Se avaisi perspektiiviä pääkaupunkikeskeisestä näkökulmasta pohjoiseen.
