Martti Ahtisaari kaipaa EU:n toimintakykyyn ripeyttä

Myös EU:n luotettavuus ja arvostus kansainvälisenä toimijana ja unionin kansalaisten silmissä kaipaa Ahtisaaren mielestä kohennusta. Ahtisaari kertoi parlamentaarikoille Suomen haluavan vahvan unionin, koska ainoastaan silloin se voi parhaiten edistää jäsenmaidensa etuja ja tavoitteita.

Amsterdamin sopimus tuo unionin perussopimuksiin Ahtisaaren mukaan monia meille myönteisiä elementtejä. Työ jäi Amsterdamissa kuitenkin kesken, eikä hänen mielestään vastaa kaikilta osin niihin tarpeisiin, joita unionin toimintakykyyn kohdistuu.

-EU:n toimintakykyä parannetaan lisäämällä määräenemmistöpäätösten käyttöä niissä kysymyksissä, jotka on tarkoituksenmukaista hoitaa eurooppalaisella tasolla. Olemme usein havainneet, että yksimielisyyteen perustuva menettely voi estää tarpeellisiin ratkaisuihin pääsyn. Vielä useammin se on tehnyt unionista raskasliikkeisen toimijan ja on näin vahingoittanut sen uskottavuutta niin jäsenvaltioita yhdistävänä kuin kansainvälisenäkin toimijana. Mikään pilarijako ei saa olla este päätöksenteon tehostamiselle, Ahtisaari luetteli.

Laajennus mittaa EU:n kyvyn toimia

Päätöksentekojärjestelmän tehostamista koskevista ratkaisuista Ahtisaari toivoo tulevan tarpeeksi pitäviä. Niiden on vastattava tulevaisuudenkin tarpeisiin siitä riippumatta, kuinka monta uutta jäsenvaltiota unioniin tulevaisuudessa otetaan ja kuinka monessa vaiheessa. Unionin kykyä hallita Euroopassa tapahtunutta nopeata muutosta mitataan hänen mukaansa erityisesti siinä, kuinka hyvin se onnistuu seuraavassa laajentumisessa.

Ahtisaari vetosi parlamenttiin ja antoi rivien välistä ymmärtää, että myös sen on syytä mennä itseensä. -Euroopan unionin ja sen toimintatapojen on uudistuttava. Meillä ei ole varaa unioniin, jota kansalaiset pitävät tehottomana, tuhlailevana, etäisenä ja salamyhkäisenä. Meidän on mentävä itseemme ja kysyttävä, toimimmeko niiden odotusten arvoisesti, jotka meihin kohdistuvat, Ahtisaari arvioi.

EU on myös turvallisuusyhteisö

Hän huomautti, että laajentuvaan ja integraatiotaan syventävään unioniin kohdistuu lisääntyviä odotuksia myös kansainvälisellä tasolla. EU:lla on vaikutusvaltaa ja se kantaa vastuuta omien rajojensa ulkopuolella. Sen täytyy tehostaa toimintaansa ulkosuhteiden alalla.

-Myös kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa EU:lta odotetaan enemmän. Amsterdamin sopimukseen kirjattiin EU:n toimintakyvyn lisääminen sotilaallisen kriisinhallinnan alalla. Tämä vastaa olemassa olevia turvallisuustarpeita Euroopassa ja on myös EU:n tämänhetkisen kehityksen kannalta realistinen askel yhteisen puolustuspolitiikan kehittämisessä.

-Sopimuksen tultua voimaan unionilla täytyisi olla poliittista tahtoa kriiseihin puuttumiseksi - tarvittaessa myös sotilaallisesti. Omasta näkökulmastamme Euroopan unioni on myös turvallisuusyhteisö, Ahtisaari sanoi.

Pohjoinen ulottuvuus

Suomen tavoitteisiin puheenjohtajakaudella vuoden 1999 loppupuoliskolla Ahtisaari viittasi vain lyhyesti. Hän katsoi ajan olevan silloin kypsän institutionaalisen uudistustyön aloittamiselle EU:ssa ensi vuoden lopulla. -Puheenjohtajuuskaudestamme tulee haastava. Useat EU:n kannalta tärkeät asiakokonaisuudet kypsyvät ratkaistaviksi ensi vuoden aikana.

Suomen unionille kauppaamaa pohjoisen ulottuvuuden luomista Ahtisaari mainosti tärkeäksi. Juuri pohjoisessa unionia odottavat hänen mukaansa paitsi mittavat mahdollisuudet, myös uudet laajan turvallisuuskäsitteen sisältämät haasteet. -Suomen itärajalla eli EU:n ja Venäjän välillä on yksi maailman jyrkimmistä elintasokuiluista. Sen takana ja muualla pohjoisilla alueilla kytee lukuisia ongelmia, joiden ratkaiseminen on yhtä lailla meidän kaikkien etumme. Toisaalta näillä alueilla on Euroopan mittakaavassa suuret mahdollisuudet, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää vain valtioiden välisen yhteistyön avulla. -Tätä varten unionin täytyy luoda pohjoinen ulottuvuus, Ahtisaari sanoi.

(STT)