Märehditkö murheitasi alvariinsa? Näin pääset eroon ahdistuneisuudesta

Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus. Se juontaa juurensa jo ihmisen historiasta: tunne varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista ja pitää meidät toimintavalmiudessa.

Ahdistuneisuuden luonne vaihtelee eri ihmisillä lievästä päivittäisiin tilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin. Joskus ahdistuneisuus muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi. Silloin se alkaa vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun, yksipuolistaa ajattelua ja jopa heikentää toimintakykyä.

Tunnista ajattelutapasi ja haasta ne

Ajatteletko mustavalkoisesti, keskitytkö negatiivisiin ajatuksiin, yleistätkö yksittäistapauksia, suurenteletko asioita, syytätkö itseäsi? 

Huolet voivat tuntua hyvinkin todellisilta, mutta hieman itseään haastamalla ne voi tunnistaa epärationaalisiksi. Mieti, kuinka realistinen tai todennäköinen pelkosi oikeasti on. Miten voisit ajatella tilanteessa toisin, kenties monipuolisemmin ja joustavammin? 

Älä välttele ajatuksia, vaan rajaa murehtimista

Ahdistunutta voi ahdistaa myös se, ettei saisi ahdistua ja murehtia, vaan pitäisi lopettaa märehtiminen tykkänään. Voi helpottaa tietää, että jos huolia liiaksi välttelee, niitä ei voi kohdata, haastaa tai ratkaista.

Kannattaa kuitenkin rajata asioista murehtiminen tiettyyn hetkeen. Tällöin ongelmien vatvominen ei hallitse ajatuksia jatkuvasti. Voisitko esimerkiksi päättää, että joka päivä kello kuusi saat märehtiä huoliasi vartin ajan, ja muulloin mieleen nousevat huolet saa vain kirjoittaa nopeasti ylös paperille tätä huolihetkeä odottamaan?

Mielenterveystalon harjoitusta huolihetkestä voit kokeilla täältä.

Kohtaa pelot

Aluksi voi olla pelottavaa mennä kohti omia pelkojaan, mutta kun niitä katsoo silmästä silmään, ahdistus saattaakin pikkuhiljaa alkaa hälvetä. 

Kirjoita siis tarkkaan ylös, mitä pelkäät. Kuvaile yksityiskohtaisesti, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. Lue sitten oma kirjoituksesi ainakin kerran päivässä ääneen – saatat yllättyä siitä, miten toisto ja ääneen lukeminen vievät pelolta pahimman kärjen.

Mielenterveystalon altistumisharjoitusta voit kokeilla täältä.

Opettele ongelmanratkaisua

Murehdinnan taustalla saattaa olla pyrkimys ratkaista jokin ongelma, mutta usein todellisuudessa keskitytäänkin vain miettimään asioita, jotka voivat mennä pieleen. 

Kannattaa jakaa ongelma pienempiin osiin. Mikä asia on sellainen, jonka voi setviä tässä ja nyt? Mitä eri vaihtoehtoja on edetä siitä eteenpäin? Kirjaa ajatuksesi ylös ja ala sitten toimia parhaan mahdollisen vaihtoehdon pohjalta.

Lähteet: Mielenterveystalo.fi, Terveystalo, Huffington Post

***

Mikä askarruttaa suomalaisia mielen asioissa?

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoi Huomenta Suomessa elokuussa, että useimmiten suomalaiset painivat hyvin arkisten pulmien parissa. Miten tulla oman mielen kanssa toimeen?