Kotimaan mansikkasato voi pienentyä jopa kolmanneksen viime vuoteen verrattuna.
Sato saattaa tänä vuonna jäädä 10 miljoonaan kiloon, kun se viime vuonna oli 15 miljoonaa kiloa, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.
Keskimääräisenä kesänä mansikoita saadaan noin 12-13 miljoonaa kiloa.
Salon mukaan satoa ovat tänä vuonna verottaneet kylmä mutta vähäluminen tammikuu, kuuma ja kuiva alkukesä sekä heinäkuun alun sateet.
– Tammikuussa kovat pakkaset tekivät kasvustovaurioita. Touko-kesäkuun kuivuus ja helle kypsytti varhaislajikkeita ennen aikojaan, joten marjat jäivät normaalia pienemmiksi.
Salon mukaan loppukesästä kypsyvät lajikkeet saattavat vielä paikata tilannetta.
– Tänä keväänä istutettu mansikka antaa satoa heinäkuun lopulta niin pitkään kuin kelejä piisaa. Siinä puhutaan kuitenkin pienemmistä satomääristä kuin talvehtivista lajeista saatava pääsato.
Viileä sää hidastaa kypsymistä
Heinäkuun alun viileä ja epävakainen sää on sekä hidastanut mansikoiden kypsymistä että haitannut niiden keräämistä pelloilta. Sen vuoksi mansikoiden saatavuus on juuri nyt paikoin heikkoa.
Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa eli alueilla, joilla tuotetaan paljon mansikkaa, on ollut viileää ja sateista ainakin viikon verran.
– Taivasalla touhutessa tulee aina välillä takapakkia, mutta kyllä ne sieltä lähtevät taas tulemaan, kun kelit lämpenevät, Salo sanoo.
Mansikkasato on kuitenkin tänä vuonna lähes kolme viikkoa etuajassa. Salon mukaan satokausi alkaa tavallisesti heinäkuun puolivälin jälkeen.
– Viime vuonna oltiin hyvin myöhässä, tänä vuonna taas hyvin aikaisessa. Myöhään alkava satokausi ennakoi yleensä hyvää satoa, aikainen taas huonoa. Jos sato on aikaisessa, on yleensä ollut hellettä, jonka takia kaikkia kiloja ei saada.