Yhdysvallat 2014. Ohjaus: Robert Stromberg. Käsikirjoitus: Linda Woolverton – Grimmin veljesten ja Charles Perrault’n satujen sekä Prinsessa Ruusunen (1959) -elokuvan pohjalta. Tuotanto: Joe Roth. Kuvaus: Dean Semler. Leikkaus: Chris Lebenzon, Richard Pearson. Musiikki: James Newton Howard. Pääosissa: Angelina Jolie, Elle Fanning, Sharlto Copley, Sam Riley, Imelda Staunton, Lesley Manville, Juno Temple, Brenton Thwaites. Kesto: 97 min.
Maleficent on Magnificent. Suurenmoinen.
Satu Prinsessa Ruususen pitkästä unesta ei liene kenellekään tuntematon. Vastasyntynyt Aurora-tyttö saa kummilahjoikseen kaikkea hyvää ja kaunista mutta myös kirouksen. Viimemainitusta vastaa ristiäisiin kutsua vaille jäänyt Pahatar.
Robert Strombergin ohjaama ja Linda Woolvertonin käsikirjoittama Maleficent – Pahatar (2014) ottaa tuttuun tarinaan uuden näkökulman. Tai, oikeammin, pistää koko homman uusiksi.
Klassikkosadut ovat viime vuosina olleet innokkaassa kierrätyksessä niin elokuvissa kuin televisiossa, mutta tulokset ovat olleet pinnallisuudessaan laihanlaisia. Maleficent on ilahduttava poikkeus, sillä se onnistuu luomaan jotain uutta ja ajatuksia herättävää menettämättä tuntumaa alkuperäistarinaan.
Maleficent – Pahatar kertoo nimihenkilön tarinan tämän onnellisesta lapsuudesta aina katkeraan aikuisuuteen asti. Katkeruuteen on myös syynsä, minkä johdosta katsojan sympatiat pysyvät tiiviisti Pahattaren puolella.