Maksuttomuus lisää viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen – vaikuttaa etenkin matalan keskitulon perheissä

Maksuttomuuden vaikutukset ovat raportin mukaan riippuvaisia perheen tulotasosta. Karvin mukaan osallistuminen lisääntyi kokeilussa erityisesti matalan keskitulon perheissä. Selkein vaikutus oli silloin, kun talouden yhteenlasketut nettokuukausitulot olivat 2500–3000 euroa.

Matalimpien ja korkeimpien tuloluokkien perheissä kokeilu ei puolestaan juuri vaikuttanut osallistumiseen. Matalissa tuloluokissa maksuttomuuden vaikutus näyttää häviävän nettotulojen laskiessa alle 2000 euron, samoin yli 3000 euron nettotuloilla sen merkitys on enää vähäinen.

– Yksi asia, joka selittää matalimman tuloluokan osallistumista, on se, että siellä varhaiskasvatus on lähtökohtaisesti maksutonta tai sitten asiakasmaksut ovat pienet, arviointiasiantuntija Anna Siippainen Karvista selittää tuloksia.

Siippainen myös huomauttaa, että ainakin kokeiluun osallistuneissa kunnissa niin matalimmissa kuin korkeimmissakin tuloluokissa varhaiskasvatukseen osallistutaan jo lähtökohtaisesti paljon, joten merkittävää nousun varaa ei lähtökohtaisesti edes ollut.

Tavoitteena osallistumisen lisääminen

Kokeilun tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. Nyt arvioitavana ollut kokeiluvaihe oli järjestyksessä toinen, ja se oli käynnissä elokuusta 2019 elokuuhun 2020.

Kokeilun toisessa vaiheessa oli mukana 26 kuntaa, joista suuri osa oli Suomen eteläisistä osista. Nämä tarjosivat viisivuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Osallistumisen kehitystä näissä kunnissa verrattiin koko maan tilanteeseen.

Siippainen kertoo, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on ylipäätään ollut nousussa, mutta kokeilukunnissa viisivuotiaiden osallistumisaste nousi verrokkikuntia enemmän. Kokeilukunnissa se lisääntyi noin 15 prosenttiyksikköä ja muissa noin 6 prosenttiyksikköä kokeilun alkamisen jälkeen.

Pohjois-Suomessa osallistutaan vähemmän

Varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee alueittain. Siippainen kertoo, että Pohjois-Suomen alueella varhaiskasvatukseen osallistutaan vähemmän kuin muualla. Koska kokeiluun ei osallistunut yhtään kuntaa Oulun yläpuolelta, maksuttomuuden vaikutuksista tällä alueella on hankala vetää johtopäätöksiä.

Kun kokeilun tuloksia peilataan mukana olleiden kuntien kokoon, selviää, että kokeilu lisäsi viisivuotiaiden osallistumista ennen kaikkea taajaan asutuilla alueilla.

Siippainen ei tässä vaiheessa halua tarkemmin arvailla alueellisten erojen syitä.

– Tämä vaatii lisää selvittämistä; ovatko erot esimerkiksi ideologisia vai välimatkojen pituuksiin liittyviä.

Kokeilu jatkuu nyt kolmannella vaiheella.