Kaksivuotinen esikoulukokeilu alkaa syksyllä – voi vähentää maahanmuuttajataustaisten ja vähävaraisten perheiden lasten eriarvoisuutta

Sen taustalla on pyrkimys vähentää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja vähävaraisten perheiden lasten eriarvoisuutta, kertoo varhaiskasvatusta tutkinut valtiotieteiden tohtori Tuomas Kosonen.

Kosonen siirtyi toukokuun alusta Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tutkimusprofessoriksi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen (VATT).

Esikoulukokeilu järjestetään satunnaisesti valituissa kunnissa ja esikouluissa. Mukaan on pyritty saamaan edustavasti eri kieliryhmien sekä eri sosioekonomisen taustan omaavia lapsia.

Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima kokeilu, joka koskee vuonna 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia. Kokeilu kestää kevätlukukauden 2024 loppuun.

Kokeilun arvioidaan nostavan varhaiskasvatuksen osallistumisprosenttia

Kosonen kertoo, että osallistumisaste yksivuotiseen esiopetukseen on ollut lähemmäs sata prosenttia, kun taas muissa ikäryhmissä varhaiskasvatukseen osallistuminen on jäänyt noin 80 prosenttiin. Oletus on, että ilmainen kaksivuotinen esikoulu nostaisi varhaiskasvatukseen osallistumisen sataan prosenttiin kahden vuoden ajalta.

Kaksivuotisesta esikouluopetuksesta hyötyisivät arvioiden mukaan erityisesti maahanmuuttajalapset, joiden vanhemmilla suomen kielen osaamistaito on matala.

– Esiopetuksessa lapset voisivat oppia hyvän kielitaidon ennen varsinaiseen kouluun menemistä, Kosonen kertoo.

Kaksivuotisesta esikoulusta hyötyisivät Kososen mukaan mahdollisesti myös heikommasta sosioekonomisesta asemasta tulevat perheet. Pienituloisten perheiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla vähäistä. Jos lapset eivät pääse varhaiskasvatukseen, voi kuva esimerkiksi muunlaisista perheistä jäädä suppeaksi.

– Lapset pääsisivät näkemään eri taustoista tulevia ihmisiä sekä oppimaan erilaisia elämänarvoja, Kosonen sanoo.

Kun lapset menevät sosiaaliseen ryhmään, odotetaan myös lasten sosiaalisten taitojen paranevan. Moni tutkija on sitä mieltä, että sosiaaliseen ryhmään astuminen vasta peruskouluikäisenä voi olla liian myöhään. Kokeilu aikaistaa sosiaaliseen ryhmään astumista vuodella. Kokeilulla pyritäänkin selvittämään muun muassa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Kokeilu on herättänyt Kososen mukaan myös huolia. Vanhemmat pelkäävät, että lapset kokevat stressiä sosiaalisuudesta. Myös tartuntatautien leviämistä on pelätty. Suurin osa vanhemmista on kuitenkin suhtautunut kaksivuotiseen esikouluopetukseen myönteisesti.

Opetusta järjestetään lapsille sopivalla tavalla

Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa Opetushallituksesta kertoo, että opetus on linjassa perusopetuksen kanssa. Tavoitteita ei aseteta lapsille vaan opetukselle.

Opetussisällöissä painotetaan muun muassa yhdenvertaisuutta, matemaattisia taitoja, digitaitoja sekä kulttuurien moninaisuutta. Lisäksi opetuksessa voidaan painottaa lapsia kiinnostavia kohteita, joita voi Holapan mukaan olla hyvin monenlaisia.

– Erimittaisia projekteja voi olla vaikka avaruudesta tai muurahaisista, riippuen siitä, mistä lapset ovat kiinnostuneita, Holappa kertoo.

Opetuksessa on mukana niin kuvataidetta, musiikkia ja liikettä kuin yhteiskuntaan ja ihmisiinkin liittyviä aiheita. Kaikkia käsitellään lapselle sopivin keinoin.

Erityisesti matemaattisia taitoja halutaan tukea. Holappa kertoo, että lukutaidossa kehittyneemmät lapset saadaan usein kiinni perusopetuksen ensimmäisillä luokilla, mutta matemaattisissa taidoissa voi olla vaihtelua.Holappa kertoo, että kuntia on kehotettu järjestämään opetus niin, että lapsen päivään tulee esimerkiksi mahdollisimman vähän siirtymistä paikasta toiseen. Lisäksi jo tutkimuksen aloitusvaiheessa mukaan valikoitui vain sellaisia paikkoja, joissa esimerkiksi jaettu pihapiiri on mahdollinen.

Holappa näkee, että kaksivuotinen esikoulu voisi tukea lasten yhdenvertaisuuden lisäksi myös jatkuvuutta eri koulujärjestelmän osien välillä. Hän kertoo, että yhteistyö opettajien välillä esikoulussa sekä perusopetuksen ensimmäisillä luokilla voi tukea yhtenäisempää koulutusta.

Osaa vanhemmista ei ole saatu tavoitettua

Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että vanhemmat ovat lähteneet innolla mukaan kokeiluun. Hän arvioi, että kieltäytymisten taustalla on vaikuttanut esimerkiksi se, että vanhemmat ovat ajatelleet koulumaisuuden olevan liian aikaista.

Yksi ongelma on ollut myös vanhempien tavoittaminen. Eskelinen kertoo, että syitä on pyritty selvittämään. Hän pohtii, onko esimerkiksi kielimuuri ollut tässä esteenä.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtajan Terhi Päivärinnan mukaan kunnat ovat pystyneet hyvin varautumaan kaksivuotisen esikouluopetuksen aloittamiseen.

Valitut kunnat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet kokeiluun myönteisesti. Osa kunnista on ollut harmissaan, koska eivät tulleet valituiksi kokeiluun.

Kunnat eivät hakeneet kokeiluun, vaan kokeilulain mukaisesti kokeilukunnat arvottiin. Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta elokuusta alkaen, on 105. Näiden kuntien lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat verrokkikuntina.