Ydinaseet eivät enää herätä julkista keskustelua samaan tapaan kuin kylmässä sodassa, mutta globaalin ydintuhon uhka ei ole väistynyt.
Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutti Siprin mukaan ydinaseiden määrä on maailmalla vähenemään päin, mutta eroon niistä ei olla pääsemässä ainakaan lähitulevaisuudessa. Vanhoja ydinaseita ollaan purkamassa, mutta jäljelle jääviä modernisoidaan vauhdilla.
Vuoden alussa yhdeksällä ydinasevaltiolla oli hallussaan yli 13 800 ydinkärkeä, joista vajaat 6 200 oli Yhdysvalloilla ja 6 500 Venäjällä.
Kaikista ydinaseista käyttövalmiina on vajaat 3 800 ydinkärkeä, joista lähes 2 000 on heti valmiina laukaisuun. Käyttövalmiita ydinkärkiä oli Yhdysvalloilla lähes 1 800 ja Venäjällä 1 600.
Muut ydinkärjet ovat joko varastossa tai odottavat hävittämistä. Yhdysvalloissa vajaat 2 400 ja Venäjällä liki 2 200 ydinkärkeä odottaa purkamistaan.
Siprin mukaan sekä Yhdysvalloilla että Venäjällä on käynnissä kalliit käytössä olevan ydinaseistuksen nykyaikaistushankkeet.
Venäjä suosii taktisia ydinaseita
Yhdysvaltojen ja Venäjän suurimpana erona on taktisten ydinaseiden määrä. Ne on suunniteltu taistelukenttäkäyttöön ja ovat tuhovoimaltaan strategisia ydinaseita pienempiä.
Yhdysvaltain arsenaalista vain 230 ydinkärkeä on ei-strategisissa pommeissa. Venäjän arsenaalista taas yli 1 800 ydinkärkeä on varattu mahdolliseen ei-strategiseen käyttöön. Siprin mukaan Venäjä paikkaa taktisilla ydinaseilla tavanomaisten asevoimiensa heikkouksia.
Venäjän ydinasedoktriinista on ollut epävarmuutta taktisten ydinaseiden osalta. Yhdysvaltojen mukaan Venäjä on antanut ymmärtää olevansa valmis käyttämään taktisia ydinaseita rajatussa määrin myös perinteisessä sodankäynnissä.
Muita ydinasevaltioita ovat Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja tiettävästi Israel, joka ei kommentoi ydinaseitaan. Muiden ydinasevaltioiden arsenaalit lasketaan sadoissa tai kymmenissä ydinkärjissä. Kiinan, Intian ja Pakistanin uskotaan pyrkivän asevarastojensa kasvattamiseen.