Intia ja Pakistan ovat yrittäneet pysyä toistensa tahdissa ydinasevarustelussaan 90-luvun lopulta alkaen.
Kiista Kashmirin alueen hallinnasta saa muun maailman takajaloilleen siksi, että sekä Intia että Pakistan ovat ydinasevaltioita. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin eli Siprin arvion mukaan tammikuussa 2024 Intialla oli 172 ja Pakistanilla 170 ydinkärkeä.
Globaalisti maailmassa on ydinasevaltoja yhdeksän, jotka pitävät hallussa yhteensä 12 121 ydintaistelukärkeä. Niistä 9585 oli valmiina varastoissa mahdollista käyttöä varten.
Vajaat 90 prosenttia maailman ydinaseista on kahden valtion, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa. Yhdysvalloilla on 5044 ja Venäjällä 5580 ydinkärkeä, jos mukaan luetaan myös käytöstä poistetut ydinkärjet, joita ei ole vielä purettu.
Kahden ydinasemahdin väliin koittaa kiilata Kiina. Tammikuussa 2024 sillä arvioitiin olevan 500 ydinasetta, mutta varustelun vauhti on nopeaa. Vielä vuotta aiemmin ydinkärkiä oli 410. Yhdysvaltain sotilastiedustelu arvioikin, että 2030-luvulla Kiinan ydinkärkien määrä ylittää tuhannen rajapyykin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:04
Trump kummittelee Euroopassa
Euroopassa ydinasepelote nojaa EU-maa Ranskaan ja Britanniaan. Maaliskuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron avasi keskustelun ydinasesateenvarjon avaamisesta muulle Euroopalle.
Se tarkoittaisi sitä, että Ranskan ydinaseita voitaisiin sijoittaa myös muihin Euroopan maihin Ranskan ulkopuolelle. Saksan tuore liittokansleri Friedrich Merz on kannattanut ajatusta.
Alkuvuodesta vaalikampanjakentillä Merz lausuikin, että Euroopan ei tule sinisilmäisesti luottaa Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen apuun hädässä.
Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseitaan myös Eurooppaan Nato-kumppanimaihin. Niitä löytyy Italiasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista ja Turkista.
Myös Venäjä kertoi vuonna 2023 sijoittavansa ydinaseitaan Valko-Venäjälle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun niitä aiottiin viedä ulkomaille sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Sipri huomauttaa, että konkreettisia todisteita ydinkärkien siirtämisestä ei ole esitetty.
Myös Pohjois-Korealla ja Israelilla on omat ydinaseohjelmansa, mutta arviot niiden ydinaseiden määristä vaihtelevat eri lähteissä.
Esimerkiksi Israel ei myönnä eikä kiistä pitävänsä hallussaan ydinaseita, mutta silti Sipri arvioi niitä olevan noin 90.
Pohjois-Korea sen sijaan on vahvistanut avoimesti ydinaseidensa olemassaolon ja säännöllisesti esittelee ydinohjuksiaan paraateissa. Maa kirjasi perustuslakiinsakin vuonna 2023, että se on ydinasevalta.
Ydinasesopimukset ja pyrkimykset rajoittaa niiden joukkotuhoaseiden määrää ovat olleet vastatuulessa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.