Jos pitää jatkuvasti kiirettä, ei ehdi ajatella ainakaan sitä, mitä aidosti haluaa elämältään, tai miten oikeastaan vihaa työpaikkaansa.
Anna Perho
"Jokaisella on jatkuvasti kauhea kiire". Näin toteaa Anna Perho Antisäätäjä-teoksessaan.
Moni kokee kiireen nimenomaan kauheana: pitäisi ehtiä kaikenlaista, mutta aikaa ei tunnu löytyvän koskaan. Miksi kiirettä sitten ylipäätään on – mitä siitä saa?
Perhon mukaan kiire saattaa antaa ihmiselle tiettyä tärkeyden tuntua.
– Kun hosuu paikasta toiseen, tulee viestittäneeksi itselle ja muille, että minua tarvitaan, olen merkityksellinen. Pahimmillaan kiireestä tulee osa identiteettiä, ihminen ei enää osaa olla, jos adrenaliinitasot eivät ole katossa koko ajan, Perho sanoo.
– Kiire voi olla oire myös jonkin ikävän tunteen tai asian välttelemisestä. Niin kauan, kun pitää itsensä juoksemassa, ei tarvitse kuunnella ajatuksiaan.
Maailman paras tekosyy
Kiire on paitsi uskollinen ystävä, myös maailman paras tekosyy. Antisäätäjässä Perho kuvaa koetta, jossa mies etuilee ruuhkaisessa kauppajonossa. Häntä paheksutaan, mutta kun koe uusitaan ja mies hokee kiilatessaan, miten hänellä on ”todella kiire”, kaikki ymmärtävät ja antavat tietä.
Moni sekoittaa kiireen ja liikkeellä pysymisen tehokkuuteen. Kiireinen ihminen ei kuitenkaan ole tehokas, vaikka hän saattaa vaikuttaa siltä. Aidossa kiireessä, kun aikaa on liian vähän ja valmista pitäisi olla mielellään jo eilen, aivot ovat virittyneet hälytystilaan. Se ei suinkaan lisää toimintakykyä: ajattelu heikkenee, keskittymiskyky laskee, ärtyneisyys kasvaa ja kärsivällisyyttä ei ole.
