Maahanmuutto, Brexit, Ukrainan sota... Kriisit uhkaavat EU:ta joka rintamalta, mutta Plan B puuttuu

EU-johto odottaa kesää pelonsekaisin tuntein, eikä ihme: Viime vuonna maahanmuuttajien virta Välimeren yli alkoi kiihtyä juuri kesäkuussa. Samaan aikaan Ukrainan sota on jälleen näyttänyt kiihtymisen merkkejä – ja parin viikon päästä Britannia äänestää mahdollisesta euroerostaan.

– Jos Brexit toteutuu niin se on katastrofi Euroopan unionille. Sen uskottavuus romahtaa sillä hetkellä, jos niin merkittävä maa kuin Britannia – toiseksi suurin talous, toiseksi suurin nettomaksaja ja suurin sotilasmahti – päättää kansanäänestyksellä siitä lähteä, toteaa ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Soini peräänkuuluttaakin parempaa varautumista kauhuskenaarioihin. Esimerkiksi tämänhetkiseen maahanmuuttokriisiin varauduttiin – pitkän aikavälin vahvoista ennusmerkeistä huolimatta – Soinin mukaan "lähinnä paperilla". 

Ukrainaan ei varauduttu edes paperilla

Kaikkia EU:n kriisejä yhdistää surkea ennakkostrategia. Sekä maahanmuuttokriisistä että Ukrainan sodasta näkyi jo paljon aikaisemmin selviä ennusmerkkejä, mutta niiden pohjalta ei tehty kunnollista varasuunnitelmaa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija myöntää Soinin kritiikin EU:n varautumisesta todeksi. 

Oliko Ukrainan kriisiinkin varauduttu etukäteen "lähinnä paperilla"?

– Ei varauduttu välttämättä edes paperilla, hymähtää vanhempi tutkija Kristi Raik ulkopoliittisesta instituutista.

Näin oli siitä huolimatta, että Venäjään oli jo vuosia kohdistunut suuria huolia. Puolustusmenoja oli nostettu vuosikaudet, kansalaisoikeuksia oli supistettu ja painetta lisätty useisiin naapurimaihin kuten Ukrainaan ja Georgiaan. EU:n ja Ukrainan lähentymissopimus oli asia, jonka saatettiin arvata raivostuttavan Venäjää, mutta vakavan konfliktin uhkaa ei silti unionissa vakavissaan ennakoitu.

– Sitä asiaa ei haluttu nostaa esille, Raik toteaa.  

– Siitä ehkä keskusteltiin pienissä piireissä, ja toki oli ihmisiä jotka tiesivät että Venäjän reaktio voisi olla hyvin kielteinen, mutta ei vain haluttu tehdä mitään varasuunnitelmaa tai kysyä, mitä EU sitten tekee jos Venäjä reagoi aggressiivisesti.

Syynä ongelmiin on eräs EU:n perusarvo, avoimuus. 

– EU:ssa ollaan hyvin varovaisia keskustelemaan mistään kielteisistä skenaarioista, koska mikään ei ole salaista, kaikki EU:ssa käytävät keskustelut vuotavat helposti julkisuuteen, Raik kuvailee.

"Valtava loikka eteenpäin"

Nyt ongelmiin yritetään saada uutta otetta, ja tutkijat näkevät jopa pientä optimismia.

– Euroopan ulkoministerit pyrkivät nyt aiempaa enemmän varautumaan EU:n ulkopuolisiin tapahtumiin kuten kaupankäyntiin, hätäapuun ja kriisien ennalta estämiseen, vakuuttaa vanhempi tutkija Roderick Parkes EU:n turvallisuustutkimuksen instituutista.

– Tiedän vuosien Bryssel-kokemuksesta että monet sen laitokset ovat nyt paljon paremmin koordinoituja kuin koskaan ennen. Se ei ehkä näytä siltä, mutta siellä on tehty valtava loikka eteenpäin.