Harvinaisen voimakas maanjäristys vavisutti viime yönä Suomea ja Ruotsia. Yhtä suuria järistyksiä tapahtuu asiantuntijan mukaan kerran vuosikymmenessä.
Perämerellä sattui viime yönä puolenyön aikaan Suomen ja Ruotsin oloissa epätavallisen voimakas maanjäristys.
Järistyksen keskus oli Ruotsin rannikon tuntumassa noin 50 kilometrin päässä Luulajasta. Helsingin yliopiston seismologian instituutin mukaan järistyksen voimakkuudeksi mitattiin 4,1.
Järistys tuntui paitsi Ruotsissa myös osissa Suomea eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia, erityisesti Oulun ja Rovaniemen seuduilla.
Helsingin yliopiston seismologian instituutin tutkimusjohtaja Pekka Heikkinen kertoo, että järistyksen episentri oli meren pohjassa. Järistys ei siksi aiheuttanut vahinkoja.
– Jos se olisi sattunut suoraan vaikkapa jonkin tiilitalon alapuolella, taloon olisi voinut tulla murtumia tai halkeamia, Heikkinen arvioi.
Viimeöinen järistys syntyi Heikkisen mukaan laattojen liikkuessa.
– Maanjäristyksen syntyyn vaikuttaa kaksi tekijää. Toinen on se voima, joka aiheuttaa jännityksen kallioperässä. Kallioperän oma rakenne määrää sen, missä kohtaa jännitys laukeaa. Meillä jännitystä aiheuttaa laattojen liike, eli Euraasian laattojen työntyminen itään ja Pohjois-Amerikan laattojen länteen. Atlantin keskiselänteeltä laattoja pusketaan sivulle.
– Pohjanlahden alueella on ilmeisesti vanha rikkonaisuusvyöhyke, joka liikahtaa helpommin kuin kallioperämme muut osat. Jokainen Ruotsin rannikolla niin sanotulla Höga Kustenilla käynyt on nähnyt kalliolohkojen liikuntoja, Heikkinen selvittää.
Tornion järistys säikytti yli 130 vuotta sitten
Heikkisen mukaan vastaavia järistyksiä tapahtuu Suomessa vain noin kerran vuosikymmenessä.
– Edellinen aika voimakas järistys tapahtui vuonna 2000 Kuusamossa. Sen magnitudi oli 3,5. Lappajärvellä maa järisi vuonna 1979. Järistys oli voimakkuudeltaan 3,8.
Vielä voimakkaammin maa järisi Tornion seudulla runsaat 130 vuotta sitten, juhannuksen tienoilla vuonna 1882. Järistyksen voimakkuuden arvellaan olleen 5 magnitudiasteikolla.
Tiedot järistyksestä on kerätty vanhoista sanomalehdistä ja havaitsijoiden täyttämistä kyselylomakkeista.
– Savupiippuja meni rikki ja kun kipinät pääsivät talojen rakenteisiin halkeamien kautta, syntyi tulipaloja, Heikkinen kertoo.
Suurinta vahinkoa lienee aiheuttanut vuonna 1626 sattunut maanjäristys, jossa Paltamon kirkko vaurioitui pahoin. Tuon järistyksen magnitudiksi on arvioitu 4–5.
Suomessa maanjäristyksistä ei ole huolta kymmeniin miljooniin vuosiin
Tuhoisista maanjäristyksistä ei ole pelkoa Suomessa lähitulevaisuudessa.
– Ihmisen ja Suomen kannalta missään järkevässä mittakaavassa muutosta ei ole tapahtumassa. Tilanne on varmasti samanlainen satoja tai ainakin kymmeniä miljoonia vuosia tästä eteenpäin, Heikkinen arvioi.
– Suomea ja Fennoskandiaa on ilmeisesti hyvin vaikea pilkkoa enää osiin, koska ne ovat olleet täällä 2–3 miljardia vuotta paikallaan. Näyttää siltä, että sama laatta liikkuu tällä maapallolla vielä satojen miljoonien vuosien jälkeenkin.