Kuusamossa on tapahtunut tänä aamuna maanjäristys, kertoo Helsingin yliopiston seismologian instituutti viestipalvelu X:ssä.
Sen mukaan 2 magnitudin järistys tapahtui hieman ennen aamukuutta.
Seismologian instituutti kertoo saaneensa kansalaisilta runsaasti havaintoja, joiden mukaan järistys kuulosti ukkosen jyrinältä.
Instituutin johtaja Suvi Heinonen kertoo järistyksestä saapuneen havaintoja aamuviideltä.
Kuusamo on Suomessa se alue, jossa järistyksiä tyypillisesti tapahtuu, Heinonen sanoo.
– Kahden magnitudin järistyksiä ei ihan vuosittain ole. Järistystä on kuvailtu esimerkiksi ikään kuin maanalaiseksi ukkoseksi, Heinonen kertoo.
– Tuntuu kuin ukkonen, mutta tärinä jatkuu vähän pidempään, Heinonen jatkaa.
Järistyksen syvyys oli 29 kilometriä.
Miksi Kuusamossa järisee?
Järistyksen aiheuttama ääni on herättänyt keskustelua myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Eräs kommentoija kertoo, että järistys myös tuntui hänen kotonaan.
Heinosen mukaan sitä on "paljon pohdittu", miksi Suomessa maanjäristyksiä tapahtuu juuri Kuusamon alueella.
– Kuusamon etelä- ja pohjoispuolien kallioperillä on ikäeroa. Se on osasyy. Suomessa ylipäätään vähäiset maanjäristykset liittyvät jollain lailla jääkauden jälkeiseen isostaattiseen ilmiöön, Heinonen sanoo.
– Sitten on kaukaisempien tektonisten laattojen rajat Atlantin keskiselänteellä. Niistä Islanti on merkittävämpi ilmentymä tulivuoritoimintoineen. Se vaikuttaa, kun syntyy uutta maankuorta, mikä aiheuttaa painetta näinkin pitkälle, Heinonen jatkaa.
"Pienemmätkin järistykset voivat vaikuttaa turvallisuuteen"
Heinosen mukaan "meidän elinaikanamme" ei ole mahdollista, että Suomessa tapahtuisi todella iso ja tuhoisa maanjäristys.
Suurimmat Suomessa havaitut maanjäristykset ovat olleet neljän magnitudin luokkaa.
– Ne voivat aiheuttaa pieniä vaurioita, kuten halkeamia rakennuksiin. Olemme aika kaukana aktiivisten tektonisten lauttojen rajoista, joihin liittyy vuoristojen synty ja uuden kallioperän synty tulivuoritoiminnan vaikutuksesta, Heinonen kertoo.
Pienetkin järistykset voivat vaikuttaa esimerkiksi maanalaisen toiminnan, kuten kaivosten, suunnitteluun, Heinonen sanoo.
– Pienemmätkin järistykset voivat vaikuttaa turvallisuuteen.