Kaikki järistykset kartalla: Tavarat tippuvat hyllyiltä, taloihin halkeamia – Suomessakin useiden magnitudien järistyksiä

Järistykset kartalla:

Oheisesta kartasta voit katsoa, missä päin Suomea maanjäristyksiä on koettu vuosina 2010–2016. 

Magnitudiltaan alle 0,5 suuruiset järistykset on merkitty sinisellä, alle yhden vihreällä, alle 2,1:n keltaisella ja sitä suuremmat punaisella.

Suomessa rekisteröidään vuosittain kymmeniä maanjäristyksiä, jotka ovat magnitudiltaan tyypillisesti 0–3. Suomesta tunnetaan maanjäristyshavaintoja lähes 400 vuoden ajalta.

Seismologi Marja Uski Seismologian instituutista kertoo, että Suomelle tyypilliset pienemmätkin maanjäristykset kyllä huomataan. Hän arvioi voimakkuudeltaan yhden magnitudin suuruiset ja sitä suuremmat järähdykset huomattavan.

– Lempäälässä tapahtui 28. joulukuuta 2009 1,2 magnitudin järistys, josta tuli toistasataa ilmoitusta. Esikaupunkialueella järistyksen huomaa moni, mutta maaseudulla magnitudi kakkosenkaan järistyksestä ei välttämättä tule tärinähavaintoa.

Seismologian instituutti kerää havaintoja järistyksistä sivuillaan olevalla havaintokaavakkeella. Uskin mukaan isomman järistyksen sattuessa alkavat myös puhelimet soimaan, kun ihmiset selvittelevät tapahtunutta.

Vanhimmat järistykset kirkonkirjoista

Voimakkaimmat järistyksistä voivat aiheuttaa jopa vaurioita. Pohjanmaan Alajärvellä 17. helmikuuta vuonna 1979 tapahtunut 3,8 magnitudin järistys poiki Uskin mukaan valtavasti havaintoja, joissa muun muassa savupiippujen rappaukset putoilivat, palomuureihin tuli halkeamia ja joitain tavaroita tipahti hyllyiltä.

– Vahingot ovat kuitenkin tavallisesti lieviä, Uski kertoo.

Historiallisissa aineistoissa on kuitenkin ilmoitettu suurempiakin vaurioita, vaikka historiallisten lähteiden välittämien havaintojen luotettavuus onkin epävarmaa.

Vanhojen lehtien ja kirkonkirjojen perusteella Suomen historian suurimmaksi tiedossa olevaksi maanjäristykseksi on arvioitu noin viiden magnitudin järistys Perämerellä 23. kesäkuuta vuonna 1882.

Järistys kesti kymmenisen sekuntia ja pudotteli esimerkiksi tiiliä savupiipuista. Merkittäväksi järistykseksi on arvioitu myös vuoden 1626 järistys, joka vaurioitti pahoin Paltamon kirkkoa.

Eniten järistyksiä Lapissa ja Kouvolassa

Eniten järistyksiä Seismologinen instituutti rekisteröi sen Kuusamon alueella, Tornionlaaksosta käsivarren Lappiin yltävällä vyöhykkeellä, Merenkurkussa sekä Kouvolassa.

Jännitys kasvaa hitaasti

Suomen maanjäristykset johtuvat Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisestä, mikä aiheuttaa puristusjännityksen koko Fennoskandian alueelle.

Jännitys kertyy hitaasti, mutta jossain vaiheessa se ylittää kiviaineksen lujuuden ja purkautuu maanjäristyksenä.

Muita paikallisia syitä ovat jääkauden jälkeinen maannousu, joka aiheuttaa maanjäristyksiä lähinnä Pohjanlahdella.

Kolme ensiksi mainittua ovat olleet seismisesti aktiivisia koko havaintojen keräämishistorian, mutta Kouvolan seismisyyspiikki johtuu lokakuussa 2011 alkaneesta maanjäristyssarjasta, joka on vasta viime aikoina vaimentunut.

Uskin mukaan osaltaan rekisteröintimäärään voi vaikuttaa se, kuinka kattava asemaverkko kullakin alueella on. Esimerkiksi Kuusamon tiheällä asemaverkolla saadaan näkyviin paljon alle yhden magnitudin järistyksiä, joita ei saada perusverkolla näkyviin.

– Asemaverkko elää tilanteen mukaan. Kouvolaan on viety väliaikaisia asemia järistyssarjan alun jälkeen, ja Pyhäjoella on asemia suunnitellun ydinvoimalan vuoksi, Uski kertoo.

Erot alueiden seismisessä aktiivisuudessa liittyvät Uskin mukaan kallioperän syvärakenteeseen. Kalliolohkojen rajapinnat, niiden suunnat sekä maaperän materiaalit vaikuttavat järistysherkkyyteen.

– Toiset rakenteet ratkeavat helpommin kuin toiset. Kouvolasta ei aivan varmasti tiedetä, onko siellä jokin pohjaveden virtaus, joka laukaisee ja ylläpitää sarjoja. Paikallinen rapakivi on höttöä, eikä juuri jännityksiä pidättele, hän toteaa.