Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kaikki järistykset kartalla: Tavarat tippuvat hyllyiltä, taloihin halkeamia – Suomessakin useiden magnitudien järistyksiä

Julkaistu 26.06.2017 07:12
Toimittajan kuva

Ville Eklund

ville.eklund@mtv.fi

Uutisista saadaan lukea suhteellisen usein ulkomailla koetuista maanjäristyksistä, mutta kyllä maa vavahtelee myös Suomessa. Järistykset ovat kuitenkin huomattavasti otsikoissa nähtyjä tapauksia heikompia.

Järistykset kartalla:

Oheisesta kartasta voit katsoa, missä päin Suomea maanjäristyksiä on koettu vuosina 2010–2016. 

Magnitudiltaan alle 0,5 suuruiset järistykset on merkitty sinisellä, alle yhden vihreällä, alle 2,1:n keltaisella ja sitä suuremmat punaisella.

Suomessa rekisteröidään vuosittain kymmeniä maanjäristyksiä, jotka ovat magnitudiltaan tyypillisesti 0–3. Suomesta tunnetaan maanjäristyshavaintoja lähes 400 vuoden ajalta.

Seismologi Marja Uski Seismologian instituutista kertoo, että Suomelle tyypilliset pienemmätkin maanjäristykset kyllä huomataan. Hän arvioi voimakkuudeltaan yhden magnitudin suuruiset ja sitä suuremmat järähdykset huomattavan.

– Lempäälässä tapahtui 28. joulukuuta 2009 1,2 magnitudin järistys, josta tuli toistasataa ilmoitusta. Esikaupunkialueella järistyksen huomaa moni, mutta maaseudulla magnitudi kakkosenkaan järistyksestä ei välttämättä tule tärinähavaintoa.

Seismologian instituutti kerää havaintoja järistyksistä sivuillaan olevalla havaintokaavakkeella. Uskin mukaan isomman järistyksen sattuessa alkavat myös puhelimet soimaan, kun ihmiset selvittelevät tapahtunutta.


Vanhimmat järistykset kirkonkirjoista

Voimakkaimmat järistyksistä voivat aiheuttaa jopa vaurioita. Pohjanmaan Alajärvellä 17. helmikuuta vuonna 1979 tapahtunut 3,8 magnitudin järistys poiki Uskin mukaan valtavasti havaintoja, joissa muun muassa savupiippujen rappaukset putoilivat, palomuureihin tuli halkeamia ja joitain tavaroita tipahti hyllyiltä.

– Vahingot ovat kuitenkin tavallisesti lieviä, Uski kertoo.

Historiallisissa aineistoissa on kuitenkin ilmoitettu suurempiakin vaurioita, vaikka historiallisten lähteiden välittämien havaintojen luotettavuus onkin epävarmaa.

Vanhojen lehtien ja kirkonkirjojen perusteella Suomen historian suurimmaksi tiedossa olevaksi maanjäristykseksi on arvioitu noin viiden magnitudin järistys Perämerellä 23. kesäkuuta vuonna 1882.

Järistys kesti kymmenisen sekuntia ja pudotteli esimerkiksi tiiliä savupiipuista. Merkittäväksi järistykseksi on arvioitu myös vuoden 1626 järistys, joka vaurioitti pahoin Paltamon kirkkoa.

Eniten järistyksiä Lapissa ja Kouvolassa

Eniten järistyksiä Seismologinen instituutti rekisteröi sen Kuusamon alueella, Tornionlaaksosta käsivarren Lappiin yltävällä vyöhykkeellä, Merenkurkussa sekä Kouvolassa.

Jännitys kasvaa hitaasti

Suomen maanjäristykset johtuvat Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisestä, mikä aiheuttaa puristusjännityksen koko Fennoskandian alueelle.

Jännitys kertyy hitaasti, mutta jossain vaiheessa se ylittää kiviaineksen lujuuden ja purkautuu maanjäristyksenä.

Muita paikallisia syitä ovat jääkauden jälkeinen maannousu, joka aiheuttaa maanjäristyksiä lähinnä Pohjanlahdella.

Kolme ensiksi mainittua ovat olleet seismisesti aktiivisia koko havaintojen keräämishistorian, mutta Kouvolan seismisyyspiikki johtuu lokakuussa 2011 alkaneesta maanjäristyssarjasta, joka on vasta viime aikoina vaimentunut.

Uskin mukaan osaltaan rekisteröintimäärään voi vaikuttaa se, kuinka kattava asemaverkko kullakin alueella on. Esimerkiksi Kuusamon tiheällä asemaverkolla saadaan näkyviin paljon alle yhden magnitudin järistyksiä, joita ei saada perusverkolla näkyviin.

– Asemaverkko elää tilanteen mukaan. Kouvolaan on viety väliaikaisia asemia järistyssarjan alun jälkeen, ja Pyhäjoella on asemia suunnitellun ydinvoimalan vuoksi, Uski kertoo.

Erot alueiden seismisessä aktiivisuudessa liittyvät Uskin mukaan kallioperän syvärakenteeseen. Kalliolohkojen rajapinnat, niiden suunnat sekä maaperän materiaalit vaikuttavat järistysherkkyyteen.

– Toiset rakenteet ratkeavat helpommin kuin toiset. Kouvolasta ei aivan varmasti tiedetä, onko siellä jokin pohjaveden virtaus, joka laukaisee ja ylläpitää sarjoja. Paikallinen rapakivi on höttöä, eikä juuri jännityksiä pidättele, hän toteaa.

Lisää aiheesta:

Venäjän maanjäristys on kuudenneksi voimakkain mittaushistoriassaMaanjäristys Kuusamossa: "Kuin maanalainen ukkonen"Maa järisi Inarissa tiistaina – kyseessä jo Suomen toinen maanjäristys tänä kesänä, molemmissa poikkeuksellinen piirreKymenlaakson Miehikkälässä yhdeksän maanjäristyksen sarjaMaa järisi jälleen Kouvolassa – kaupungissa on sattunut jo useita maanjäristyksia tänä vuonnaMaa järisi viime yönä voimakkaasti – Suomen rajuin järistys sytytti tulipaloja 134 vuotta sitten
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 13:58
    Tuomiot

    Pientä vauvaa törkeästi pahoinpidellyt äiti oli syyntakeeton – vauvalla vakavia päänalueen vammoja ja luunmurtumia

  • 12:43
    Kadonneet

    Lauttasaaren kadonnut löytyi

  • 12:37
    Liikenne

    MTV Uutisten tiedot: Länsiradasta kokoustetaan iltapäivällä – nämä asiat ovat pöydällä

  • 11:36
    Liikenneonnettomuudet

    Auto törmäsi kolmevuotiaaseen Espoossa – "Vakavat vammat"

  • 11:09
    Sää

    Suomea hellii nyt märkä lämpö