2000 lihasikaa pitävä tilallinen afrikkalaisesta sikarutosta: "Se olisi täysi katastrofi"

Hattulassa sijaitsevan sikatilalla on noin 2000 lihasikaa. Porsaat tuodaan pieninä noin 30 kiloisina ja lähtevät teuraaksi 120-130 kiloa painavina. Tilalla siat syövät omalla tilalla kasvatettua viljaa. Sikatilalla seurataan tarkasti naapurimaiden sikaruttotilannetta ja kontrolli vierailijoille on tarkka.

– Me pidämme tautisulkua. Jos sikalaan tulee vieraita ei päästetä sinne sellaisia, jotka ovat käyneet 48 tunnin sisällä ulkomailla semmoisella alueella, josta sikarutto tulisi. Sitten on tietysti rehuhygienia ja omat varusteet sikalaa varten, kertoo maanviljelijä Rita Wegelius.

Villisika ei kuulu Suomen luontoon

Afrikkalaisen sikaruton pelätään saapuvan Suomeen villisikojen ja niistä valmistettujen tuotteiden mukana.

Etenkin Baltiassa ja Itä-Euroopassa tartuntatilanne on huolestuttava ja matkailijankin on oltava tarkkana. Esimerkiksi Virosta saa tuoda vain Hiidenmaalla tuotettua lihaa.

Venäjällä, Suomen rajojen läheisyydessä, virusta ei ole vielä villisioissa todettu, mutta sitäkin tilannetta seurataan tarkasti metsästäjien kanssa. Suomen oma kanta pyritään pitämään aisoissa ja tavoitteena on, että nykyinen kanta puolitettaisiin.

Sikatilallisen näkökulmasta koko kannan voisi hävittää.

– Olen sitä mieltä, ettei villisikaa Suomen luonnossa tarvita. Tuttavilta olen Keski-Euroopasta kuullut, ettei niistä kauheasti muille ole iloa kuin metsästäjille. Viljelykset ja puutarhat muun muassa kärsivät, kertoo Wegelius.

Taudin kulkeutumisella Suomeen olisi iso vaikutus koko sikaelinkeinoon, eikä ainoastaan tilalle, jossa tautia havattaisiin.

– Se olisi täysi katastrofi, se katkaisisi meidän sianlihan viennin heti ja aiheuttaisi myös imagotappion kotimisen lihan puhtaudesta. Tilalla se johtaisi siihen, että kaikki eläimet jouduttaisiin lopettamaan.

Vaikka taudin saanut tila saisikin korvauksen valtiolta, olisi tilanne silti surkea.

– Tautitilan ympärille perustettaisiin karanteeni, joka nähdäkseni olisi kymmenen kilometriä halkaisijaltaan. Jos sellaisella alueella on paljon sikatiloja, kuten esimerkiksi Lounais-Suomessa, alueella voisi olla kymmeniä tiloja. Näiltä tiloilta ei saisi siirtää sikoja minnekään. Ja suurin ongelma olisi se, että karanteesissa oleville tiloille kukaan ei korvaa menetyksiä, kuvailee Wegelius mahdollista tartuntatilannetta.

Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole hoitoa eikä rokotteita, mutta se ei tartu ihmiseen.