Virtuaalivaluuttoja pidetään yhä usein käyttäjän henkilöllisyyden suojaavina anonyymeinä vaihdon välineinä. Viranomaisilla, kuten poliisilla ja Tullilla, on kuitenkin kyky jäljittää niiden siirtoja.
Keskusrikospoliisin (KRP) Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Jaakko Christensen sanoo, että paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun vuonna 2009 Suomessa tehtiin ensimmäinen virtuaalivaluuttoihin liittyvä rikosilmoitus.
Poliisissa on koulutettu vaativaan jäljittämiseen erikoistuneita tutkijoita, ja lisäksi käytännössä jokaisella poliisilaitoksella on tällä hetkellä osaaminen tutkia virtuaalivaluuttoihin liittyviä rikosasioita.
– Isoja harppauksia on tehty aika lyhyessä ajassa, kun on ollut pakko. Virtuaalivaluutat ovat niin vahvasti tulleet rikollisuuden repertuaariin, Christensen sanoo STT:lle.
Virtuaalivaluuttojen jäljittäminen kuuluu osittain poliisin salassa pidettäviin menetelmiin, eikä siitä syystä voida kertoa, miten se tarkalleen toimii. Yksinkertaistettuna jäljittämisessä on Christensenin mukaan kyse verkkoon jäävien jälkien tutkimisesta.
– Lohkoketju on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kaikki tapahtuu siinä ja se on muuttumaton. Teknisesti virtuaalivaluutalla tapahtuvat transaktiot pystytään seuraamaan ja jäljittämään.
Lue myös: Rikostoimittajat: Vastaamo-epäilty ei ole ”tähtihakkeri” vaan tuomittu rikollinen, jota epäillään nyt erittäin härskistä teosta
Virtuaalivaluuttoja käyttävä jättää itsestään jälkiä muun muassa silloin, kun rahaa vaihdetaan virtuaalivaluuttaan tai toisinpäin.
Samalla, kuten kaikessa verkossa toimimisessa, esimerkiksi puhelimesta, tietokoneesta, sähköpostipalvelusta ja virtuaalivaluuttalompakosta jää tietoja, joita voidaan selvittää ja yhdistellä muihin tutkinnassa saatuihin tietoihin.