Kryptovaluutalla noustiin monimiljonääriksi myös Suomessa – toimitusjohtaja iloitsee, että hype laantui ja bitcoinin arvo vajosi kolmasosaan: "Hämärät pelurit katosivat"

Toimitusjohtajalla on selvä kanta siihen, mitä kryptomiljonääreistä pitäisi ajatella. Ei mitään.

– Ajatteles, jos listalla kolmantena olisi kaveri, joka on tehnyt 24 mijoonaa euroa kiinteistökaupoilla, et soittaisi nyt minulle. Kryptovaluutta on vielä niin uutta ja ihmeellistä, että sillä on uutisarvoa. Toivoisin, että siitä tulisi pian niin normaali osa järjestelmää, että uutisia ei tehtäisi.

Mitäpä kryptorahalla ostaisi?

Kryptovaluutta perustuu avoimeen lähdekoodiin ja salausalgoritmiin. Siihen liittyvä suurin innovaatio on lohkoketju. Se mahdollistaa esimerkiksi varojen siirtämisen ilman välikäsiä eli pankkeja. Mutta suuri ongelma on valuutan jatkuvasti vaihtuva arvo.

Digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym Suomen Pankista arvioi, että virtuaalivaluuttojen, myös Bitcoinin, keskeisin ongelma on keksiä niille varsinaista käyttöä.

– Sitä on alkujaan mainostettu maksuvälineenä, mutta on aika vähän tilanteita, joissa sillä voi todellisuudessa maksaa. Vielä vähemmän on sellaisia tilanteita, joissa sillä voisi maksaa, mutta joissa ei olisi helpompi maksaa perinteisillä, valvotuilla maksuvälineillä.

– Muille virtuaalivaluutoille taas on esitetty mitä idearikkaampia käyttötarkoituksia, juuri kukaan ei ole niihin ideoihin tarttunut, Grym sanoo.

Virtuaalivaluuttoja on myös arvosteltu voimakkaasti niiden anonyymistä olemuksesta. Eli Suomeksi sanottuna transaktioita on äärimmäisen vaikea jäljittää ja se houkuttelee rikollista rahaa markkinoille.

Varhaiset sijoittajat juhlivat

Toimitusjohtaja Wu sanoo, että ne, jotka ovat tehneet isoa tiliä kryptoilla, ovat tavallisesti aikaisessa vaiheessa niihin sijoittaneita ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2011 Bitcoinin arvo oli noin 32 Yhdysvaltain dollaria. Kesällä 2016 arvo oli silloin huikeat 700 dollaria.

– Enemmänkin kuulee tarinoita ihmisistä, jotka ovat saaneet isoja voittoja kuin tappioita. Kun hinnat ovat aluksi olleet erittäin alhaalla, menetyksen hetkellä todelliset tappiot ovat olleet pieniä, koska sijoitetut summatkin ovat olleet vähäisiä, Wu sanoo.

Grym muistuttaa, että kryptojen vauhtia hidastaa niiden arvon heittelyn lisäksi esimerkiksi se, että tavalliset maksuvälineet kehittyvät jatkuvasti.

– Lähimaksuominaisuuden suosio kasvaa voimakkaasti. Korttimaksaminen on yhä yleisempää ja helpompaa, mukaan ovat tulleet virtuaalikortit. Mobiilimaksamiseen on tarjolla monia helppokäyttöisiä sovelluksia.

– Euroopan laajuiset pikamaksamisen järjestelmät ovat tänä ja ensi vuonna tulossa laajasti käyttöön, ja ne tulevat näkymään niin yritysten kuin kuluttajienkin arjessa merkittävästi. Kaikki tämä kehitys on ollut nopeampaa ja johtanut parempaan käyttäjäkokemukseen kuin mitä virtuaalivaluutat pystyvät tarjoamaan.

Lohkoketju ei ratkaise kaikkea

Wu pitää virtuaalivaluuttojen ydintä eli lohkoketjua myös hieman yliarvostettuna teknologiana.

– Lohkoketju ei ole ratkaisu kaikkeen.

Asiantuntijan mukaan kryptovaluutta ei syrjäytä olemassaolevaa maksuliikennettä Suomen kaltaisissa vakaan poliittisen järjestelmän maissa, mutta saatamme olla menossa kohti jonkinlaista hybridiversiota rahaliikenteestä.

Suomen Pankin Grym pohtii, että virtuaalivaluuttojen asema pysynee jatkossakin samana kuin se nyt on, eli varsin rajallisen harrastajajoukon kuriositeettina.

– Niitä käytetään enimmäkseen keinotteluun, eli eräänlaisena uhkapelaamisen muotona. Jonkin verran niillä varmasti tehdään myös kahdenvälisiä transaktioita, joiden on syystä tai toisesta tarkoitus pysyä viranomaisilta piilossa, mutta sellainen käyttö on vähäistä, eikä ole merkkejä, että se olisi siitä merkittävästi kasvamassa.