Luontokuvaaja Ossi Saarisen tavoitteena oli nähdä edes vilaus karhusta – lopulta päätyikin lähelle tallustelleiden otsojen väliin: "Kädet tärisivät jännityksestä"

Saarinen kertoi kohtaamisesta Instagram-tilillään.

Reissulla oli mukana niin ikään luontokuvaukseen hullaantunut sveitsiläinen vaihto-oppilas, jonka viimeisiä toiveita Suomessa oli nähdä karhu.

Kaksikko oli suunnannut alueelle, jossa tiedettiin olevan suuri karhupopulaatio. Tavoitteet pidettiin kuitenkin maltillisina.

– Tarkoitus oli nähdä edes vilaus karhusta, Saarinen kuvailee.

Lue myös: Kun muut pojat selasivat autokirjoja, Ossilla oli sylissään lintuopas – nyt 22-vuotias luontokuvaaja on Instagram-tähti, joka ei ehdi opiskella

Pikkupedot piinasivat kuvaajia

Saarinen on aiemmin kuvannut karhuja haaskakojusta, mutta ei kokenut sitä tyydyttävänä tai eettisenä. Haaskoja käyttäessä riskinä näet on, että karhu tottuu ihmisten läsnäoloon. Siksi hän halusi päästä kuvaamaan eläintä sen omilla ehdoilla.

– Haaskakojuissa olen ollut kahdesti aiempina vuosina, enkä nauttinut siitä juurikaan, vaikka tuli hienoja kuvia. Ei samanlaista tunnelmaa kuin itse eläimet löytäessä ja niiden luonnollista käyttäytymistä kuvatessa, hän kommentoi.

Karhujen löytämisen ja huomaamattoman kuvaamisen lisäksi myös olosuhteet toivat omat haasteensa. Viikon alkupuolella kuvaajat eivät käyttäneet hyttysmyrkkyä vaan vain peittäviä vaatteita, mutta loppupuolella myrkkyä alettiin käyttämään maltillisesti tuulen alapuolella. Näin karhut eivät haistaisi myrkkyä ja siten huomaisi ihmistä.

–Se tekee kuvaamisen paljon mielekkäämmäksi, kun ei tarvitse koko ajan läpsiä hyttysiä pois. Satoja pistoja tuli viikon aikana, hän kertoo.

Ossi Saarinen vieraili viime vuonna Huomenta Suomessa kertomassa työstään ja uudesta kirjastaan. Juttua jatkuu videon jälkeen.

Karhut tulivat yllättävän lähelle

Ensimmäisen vilahduksen karhusta Saarinen näki jo toisena päivänä, ja muutenkin karhuja etsiessä onnisti. Kuvauspaikkojen valinnassa käytettiin apuna havaittuja eläinten jälkiä ja ulosteita, joiden perusteellä pääteltiin, missä niitä voisi nähdä.

Retki oli onnistunut, mutta sen todellinen, jopa hieman pelottavakin, huipennus tapahtui toiseksi viimeisenä päivänä.

Saarinen oli mennyt toverinsa kanssa piiloon pellon reunaan arvioiden, että aiemmin paikalla havaittu karhukaksikko tulisi paikalle kauempaa metsästä. Kaksikon yllätykseksi karhut saapuivatkin pellolle aivan läheltä, asettuen noin 30–40 metsin päähän.

Saarinen uskoo, ettei ilmeisesti emo ja nuorehko täysikasvuisuutta lähentelevä karhu nähneet maastovärisissä vaatteissa ojassa maanneita kuvaajia, vaikka kuulivatkin kameran äänet. Kuvaajat siirtyivätkin pian äänettömään videokuvaukseen.

Iso karhu hiippaili selustaan

Takaa metsästä alkoi kuitenkin kuulua jotain rapinaa, ja Saarinen huomasi karhujenkin käyneen varautuneen oloisiksi. Äänen hiljennyttyä Saarinen kurkkasi suoraan taaksensa nähden täysikasvuisen karhun katsovan pusikosta suoraan heidän suuntaansa.

– Näkyi pelkkä karhun pää, Saarinen kuvailee.

Hän ei ole varma näkikö noin 30 metrin päässä ollut karhu heidät, mutta tuulen suunnan perusteella hän uskoo sen ainakin haistaneen kuvaajat.

– Se ei ollut kuin pari sekuntia, kun se lähti juosten takaisin metsään. Kaksi muuta karhua pelästyi ilmeisesti suurempaa ja pakenivat, Saarinen kertoo pysäyttävästä kokemuksesta.

Lue myös: Hellyttävät ketunpoikaset kuvannut Ossi tietää, miten öisin kaupunki muuttuu – "Kun eläimet ovat liikkeellä, Helsingissäkin vallitsee oma maailmansa"

Jälkikäteen kädet tärisivät

Saarisen mukaan kyse ei ollut varsinaisesta vaaratilanteesta, mutta kuvailee kohtaamisen olleen vaikuttava.

– Kädet kyllä tärisivät jännityksestä, hän kuvailee tunnelmia tilanteen jälkeen.

Karhut pääsivät yllättämään lähelle tulolla, ja jos ne olisivat lähteneet kulkemaan likemmäs olivat kuvaajat todennäköisesti nousseet ylös tai ruvenneet puhumaan tehdäkseen itsensä tiettäväksi ja saadakseen karhut poistumaan paikalta.

Saarinen on kiitollinen ainutlaatuisesta tapahtumasta.

– Hyvä tuurikin kävi, mutta työtäkin sen eteen tehtiin, hän pohtii kuvausreissua.

Hän arvioi heidän nähneen yhteensä ainakin seitsemän eri karhua, joista suurimman osan kuitenkin vain vilaukselta esimerkiksi tienlaidassa.

Uusia kuvausprojekteja ei Saarisella ole tällä hetkellä suunniteltuna, sillä kuluneena vuonna hän on onnistunut hyvin kuvaustavoitteissaan. Muiden Suomen suurpetojen, kuten susien tai ahmojen, kuvaaminen kuitenkin kiinnostaisi.

– Voi olla, että ensi kesänä kuvaan niitä, hän pohtii.

Saarisen kohtaamisesta kertoi aiemmin Iltalehti.