Tutut tupsukorvat, ja valkoinen parta. Tämä näky oli tuiki harvinainen Iberian niemimaan metsissä vielä vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin iberianilveksiä kuljeskeli villinä ja vapaana vain alle sata yksilöä. Laji oli jossain vaiheessa Jopa kaikkein uhanalaisin kissaeläin maailmassa.
– Tällainen hetki on aina hyvin liikuttava. Tästä eteenpäin niiden on pärjättävä itse, on sopeuduttava ja tulla toimeen muiden villieläinten kanssa, sanoi Iberlince-suojeluohjelman johtaja Miguel Àngel Simón maaliskuussa Vilchesissä Andalusiassa eteläisessä Espanjassa.
Suuri joukko kiinnostuneita oli juuri todistanut, kuinka yksi iberianilves (Lynx pardinus) oli ampaissut häkistään vapaaksi ja pysyvästi omilleen villiin luontoon.
Synkimmillään Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli iberianilveksen kriittisesti uhanalaiseksi, eikä aiheetta.'
Jänistaudit ja ihminen tuhosivat lajia
Vielä 1800-luvulla kissaeläimen elinympäristö kattoi suuren osan Espanjaa ja Portugalia. Sen jälkeen alkoi alamäki. Ilveksen pahimmat viholliset olivat jänisten levittämät taudit ja elinpiirin kutistuminen ihmisen toiminnan seurauksena.
– Vuosituhannen alussa tilanne oli niin kriittinen, että sanoimme, että otetaan kiinni joitakin yksilöitä ja pidetään ne aitojen takana kaiken varalta. Jos ne katoavat luonnosta, voimme ainakin tehdä jotain niiden takaisin palauttamiseksi, Simón kertoo uutiskuvatoimisto AP:lle.
Espanja ja EU päättivät pelastaa iberianilveksen.
Luonnossa nyt noin 600 yksilöä
Vuosituhannen vaihteen alle sata yksilöä oli vuonna 2012 kasvanut 156 aikuiseen yksilöön, Nyt niitä elää luonnossa kuutisensataa yksilöä. Suojelutarhoissa elää lisäksi noin sata tupsukorvaa.