”Jos kyseessä ei olisi laiva, nämä tehtäisiin ihan varmasti muovista. Se on kymmenen kertaa halvempaa,” sanoo Mikko Virta esitellessään pientä haponkestävää teräslistaa.
Metallikiillotus Vesa Virta Oy:n tuotantotiloissa syntyy kilometri kyseistä koristelistaa. Se menee satakuntalaiselle hyttikalustefirmalle ja sitä kautta Turun telakalla rakennettavaan loistoristeilijään, Costa Smeraldaan.
Varastossa on myös pieniä metallikaiteita, jotka pitävät grogilasin pystyssä sviitin pöydällä, vaikka myrsky tulisi. Laivoissa tarvittavien materiaalien pitää olla kestäviä ja laadukkaita, oli kyse kuinka pienestä yksityiskohdasta vain. Siksi muovi ei ole vaihtoehto.
Metallikiillotus Vesa Virta on esimerkki siitä, miten Turun telakan menestys säteilee myös pienemmille firmoille. Tällä hetkellä noin kolmasosa yhtiön tuloksesta tulee rakennuksien metallikaiteista, kolmasosa uimahallien metallituotteista ja kolmasosa laivoista.
Näin Satakunta hyötyy
Vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan 6 prosenttia Turun telakalle toimittavista yrityksistä on satakuntalaisia. Tämä tarkoittaa noin 60 yritystä.
Meyerin palkkalistoilla on eniten turkulaisia, seuraavaksi eniten on raumalaisia, noin 500 työntekijää.
Turun telakalle toimittaa liki 1 000 suomalaista firmaa, suurin osa Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.
Nousukausi on tuonut tilauksia niin, että työtä riittää koko seuraavaksi vuodeksi. Hallitilaa on vuokrattu lisää ja koneita ostettu.
– 4–5 vuotta sitten se oli niin päin, että liki 70 prosenttia tuli laivakalusteista, sanoo Vesa Virta, joka perusti yrityksen liki 30 vuotta sitten.
Tulevina vuosina hänen poikansa Mikko ja Joonas ottavat ohjat yrityksessä. Tulevaisuudessa laivoista voi jälleen tulla yhtiölle tärkeä asiakas. Virrat ovat käyneet messuilla ja tutustuneet Meyerin väkeen.
Risteilijöiden rakennus tarjoaa eri alojen yrityksille paljon mahdollisuuksia bisnekseen. Turun telakalle toimittaa liki tuhat suomalaista firmaa.
Satakuntakin hyötyy
Vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan Satakuntakin on hyötynyt telakasta. Toimitusten arvosta Satakuntaan tulee vain kolme prosenttia, reilu 11 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Pirkanmaalla toimitusten arvo on suunnilleen sama, vaikka yrityksiä on reippaasti vähemmän kuin Satakunnassa.
– Satakunta on läheinen maakunta, ja STX:n ajalta on iso joukko alan yrityksiä. Yritykset ovat kuitenkin pääosin pienempiä kuin vaikka Pirkanmaan suuret toimittajat, selventää erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Voi tosin olla, että suunta on mennyt ylöspäin sen jälkeen, kun tutkimus on tehty. Esimerkiksi Rauma Marine Constructions eli Rauman telakka kertoi heinäkuun alussa, että Meyer tilaa siltä kaksi lohkoa risteilijään. Kauppasumma on kuusinumeroinen luku.
Toisaalta riippuu alasta, näkyvätkö risteilijätilaukset suomalaisten yritysten kassassa. Meyer saattaa tilata Suomessa tehtävään risteilijään osia suurilta ulkomaisilta toimittajilta, jotka toimittavat myös Meyerin Saksan-telakoille.
Miten helppoa yritysten on hypätä uuden telakan kelkkaan, jos omassa maakunnassa ollut telakka hiipuu? Karvosen mukaan pitkään meriklusterissa toimineille yrityksille se on teknisesti helppoa: tuotteet ja työ ovat tuttuja.
Välimatka ei ole ongelma
Hankalampaa saattaa olla kumppanuussuhteen luominen toisen telakan omistajaan. Isoilla alan jäteillä on pitkät suhteet ja kattavat näytöt osaamisesta, mutta pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat näkemään enemmän vaivaa päästäkseen mukaan toimitusketjuun.
– Vuosien mittaan on menty yhä enemmän siihen, että telakka haluaa tilata suurempia kokonaisuuksia. Silloin on tärkeää, että tulisi pk-yritysten yhteenliittymiä.
Satakunnassa esimerkiksi välimatka ei ole ongelma. Turun telakalle suurin osa tavarasta tulee kumipyörillä, ja toimittajia on jopa Oulusta asti.
– Koko Lounais-Suomen näkökulmasta tärkeää on valtatie 8:n parannukset. Sen kehittäminen on alueen kärkilistalla, se palvelisi muutakin kuin meriteollisuutta.