Studio55.fi pyysi lukijoitaan kertomaan kokemuksia vakuutuslääkäreistä. Yksi kokemus yhdisti monia: vakuutuslääkäri ei myönnä vamman olemassaoloa tai sen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä.
”Vakuutuslääkäreiden lausunnot kuin vitsikirja”
Olin liikenneonnettomuudessa reilu vuosi sitten. Kuvauksissa löytyi päästä hermoratojen alenemia, jotka lääkäri totesi mahdollisesti traumasta johtuvaksi. Reisilihas repesi ja nilkasta nivelsiteet.
Olen edelleen sairaslomalla. Vakuutusyhtiön kanssa on saanut tapella oikeudenmukaisista korvauksista. Niskan magneettia ei korvattu, vaikka selkeät niskaoireet – ”menetelmä ei ole luotettava”. Heille riitti, kun TT-kuvissa ei ollut murtumia, tällöin niskassa ei ole mitään vikaa.
Tilasin vakuutuslääkäreiden lausunnot, jotka olivat kuin vitsikirja. Vammoja vähäteltiin ja tuntui, ettei niiden lääkäreiden lausuntoja, joiden luona olin käynyt, otettu huomioon. Reisilihakseni repeämä luokiteltiin lieväksi, vaikka puoli takamusta roikkuu. Aivovammani luokiteltiin aivotärähdykseksi ja oireet ”kohtuuttoman kauan jatkuneeksi”… Niin, kyse kun on aivovammasta, joka on elinikäinen, ja kuntoutuksessa käyn.
Ansiomenetyksiä on maksettu tähän asti mukisematta – kerran ne jätettiin maksamatta, mutta asianajajalla uhkailtuani tuli myönteinen päätös. Jatkosta en tiedä, jos saikku jatkuu.
Onnettomuuden jälkeen kärsin pahasta traumaperäisestä stressistä, johon haettiin heti maksusitoumusta psykiatrille. Sain sen noin kahdeksan kuukauden kuluttua onnettomuudesta, kun oireeni olivat pahentuneet ja aiheuttaneet pelko-oireista häiriötä, joka vakuutusyhtiön mielestä ei johdu onnettomuudesta.
Jos en ole tyytyväinen heidän päätöksiinsä, voin toki aina valittaa liikennelautakuntaan ja odottaa vuoden sieltä vastausta. Aivan karseaa touhua.
”Kentälle töihin, jotta näkisivät potilaan”
Minulla on täysin työkyvyttömän paperit ja kolmen lääkärin suositus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vakuutuslääkärit ovat tyrmänneet kaikki. On myös lääkäreitä, jotka sanovat, ettei kannata hakea eläkettä, koska hylkäyksiä tulee paljon.
Sairastan tuki- ja liikuntaelinsairautta, joka on myrkkyä vakuutusyhtiöille. Valitukset kestävät älyttömän kauan: muutoksenhakulautakunnassa yhdeksän kuukautta, vakuutusoikeudessa 13 kuukautta. Onko järkee? Ei, eikä yhteiskunnalle halpaa, niillä rahoilla olisi maksettu monen kuukauden eläkkeet.
Olen taistellut yli neljä vuotta eläkeyhtiön kanssa eikä loppua näy. Vakuutuslääkärit kentälle töihin, jotta näkisivät potilaan.
"Työkyvytön ja taloudellisessa ahdingossa"
Kaikki alkoi, kun olin työmatkalla viime heinäkuun alussa kolarissa, jossa sain niskaan piiskamaisen retkahduksen. Vastapuoli teki heti ilmoituksen rekan renkaan räjähdyksestä omaan yhtiöönsä ja totesi autoni olleen tapahtumassa osallisena. Kyseinen vamma todettiin nopeassa tahdissa vakuutusyhtiössä kulumaksi ja minut terveeksi elokuun loppupuolella.
Asian vienti työtapaturmavahinkolautakunnan käsittelyyn viivästyttää korvauksia kuusi kuukautta, ja kuntoutumiseni viivästyy. Olen omin varoin käynyt uudessa MRI-kuvassa, jossa repeämävamma niskassa on todettu pätevin voimin. Mutta liikennevahinkoyhtiö piileksii vakuutusyhtiöni selän takana eikä ole korvannut kuin 800 euroa kivusta ja särystä. Olen lainannut kaverilta rahaa elämiseen ja tutkimuksiin 6 000 euroa, sillä Kelankin tuet tulevat vahvasti jälkikäteen – kahden kuukauden viiveellä hakemuksesta.
Vakuutusyhtiön lääkäri silmää räpäyttämättä kommentoi magneettilausuntoa joulukuulta löydöksestä, ettei aiheuta muutosta elokuiseen päätökseen, jossa lukittiin vastaus kulumamuutokseen nelos–kutosnikamissa. Olen suoraan whiplash-vamman (piiskaniskuvamma) kuvauksesta, ja kakkosnikamassa on siirtymä.
Neurologiset oireet on mainittu koko ajan huomattaviksi, ja tammikuussa todettiin toiminnallinen aivovamma. Olen ollut täysin työkyvytön heinäkuusta lähtien.
Vakuutusyhtiöt yrittävät ajaa potilaan taloudelliseen ahdinkoon ja luovuttamaan. Miksi minä, jonka on nyt itse maksamissani tutkimuksissa todettu saaneen aivovamman, jään yksin asiani kanssa ja vastapuolen liikennevakuutusyhtiö ja sen lääkäri voi edelleen olla maksamatta korvauksia?
Sain sairaslomaa lisää vuoden edellisen seitsemän kuukauden lisäksi. Se tarkoittaa, että saan töistä eroilmoituksen ja Kelan päivärahat eli joudun ilman omaa syytäni taloudelliseen ahdinkoon. Kaikki tämä siitä hyvästä, että olin kohdalla, kun rengas räjähti. Mutta minun loppuelämäni muuttui lopullisesti, ja taistelen vielä toimeentuloni edestä.
"Keskivaikea/vaikea vamma vakuutusyhtiön mielestä lievä"
Olin työtapaturmassa vuonna 2007. Aivoruhje, aivoverenvuoto, diffuusi aksonivaurio, tajuttomuus, kahdeksan vuorokauden muistiaukko. Sain klassisimmat aivovamman oireet: vireystason äkillinen tippuminen, nopea väsyminen, lähimuistin ongelmat, keskittymisvaikeus, aloitekykyongelma ja muitakin. Vaikea/keskivaikea aivovamma.
Ainoaksi vammautumisen jälkeiseksi kuntoutukseksi jäi postkontuusiokontrollissa annettu kehoitus: ”Potilasta kannustetaan nyt mahdollisimman normaaliin päivittäiseen elämään. Rasitustasoja voi nostaa”!
Kun olin ajaa ulos ja kadotin autoni kotikaupungissa, oivalsin, että nyt on ongelmia. Käännyin yksityisen neurologin puoleen. Hän pisti ajokorttini ”hyllylle” ja ohjasi tarkempiin tutkimuksiin. Aivovammaoireet osoittautuivat vakavammiksi kuin vakuutusyhtiön tutkimuksissa, haittaluokaksi asiantuntijaneurologin toimesta arvioitiin keskivaikea/vaikea 6–10. Vakuutusyhtiöiden VKK:n neurologin arvion mukaan alin keskivaikea haittaluokka on 6. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä aivovamma arvotaan lieväksi eli haittaluokaksi 4!
Vakuutusyhtiö on oikeudettomasti ja ansiottomasti ottanut suuren taloudellisen hyödyn minun kustannuksella jättäessään minut kuntoutumatta ja korvaamatta aivovammasta johtuneen pysyvän haitan.
”Eläkehakemukset bumerangina takaisin”
Vammauduin vuonna 2006, minkä tiimoilta odotan edelleen oikeuteen menoa pelkästä haittakorvauksesta. Vammani olemassaoloa ei ole suostuttu myöntämään sen paremmin yhtiössä, jossa tapaturmavakuutukseni oli, kuin työeläkeyhtiössäkään. Olen jäänyt todelliseksi väliinputoajaksi, vaikka kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty.
Minulla on laajat tutkimustulokset, joissa vamma on todettu, sekä parin viime vuoden ajalta useita maan johtavien erikoislääkäreiden lausuntoja täydestä työkyvyttömyydestä.
Työeläkeyhtiöstä on tullut eläkehakemukset muutoksenhakulautakuntia myöten bumerangina takaisin useamman kerran, ja Kela on alkanut vetää yhtä köyttä heidän kanssaan. Minulle ei siis ole myönnetty a) haittakorvausta liikennetapaturmasta, b) työkyvyttömyyseläkettä, c) säännöllistä kuntoutusta, eikä d) edes työkokeilua, koska heidän mielestään ”teillä on monenlaista oiretta, mutta ei mitään vikaa tai vammaa, jota voitaisiin pitää työeläkelain mukaisesti eläkkeeseen oikeuttavana”. Olen siis kuulemma täysin työkykyinen ammattiani vastaavaan työhön, vaikka he eivät ole edes koskaan tavanneet minua ja voineet sitä todeta.
Ja kuten kuvaan kuuluu, asiantuntijoiden (erikoislääkäreiden) tutkinnot ja lausunnot eivät ole ilmeisesti tarpeeksi päteviä todistamaan asiaa. Hauskinta tässä on se, että joka kerta päätöksissä lähetetään mukana lakipaperi, jossa vähintään vuoden työkyvyttömänä olleelle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke – noh, olen ollut itse yli 3,5 vuotta työkyvyttömänä, ja silti samassa tilanteessa.
Vammautunut ihminen on alennettu hakemaan apua toimeentulotuesta, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole ollut. Olen vasta 32-vuotias ja silti miltään suunnalta en saa apua, johon olisin lain mukaan oikeutettu. Koska säännöllinen kuntoutus on jätetty tekemättä, toimintakykyni romahti entisestään vuosien aikana. Ainoa mitä voin tehdä on kuntouttaa itse itseäni tavalla tai toisella.
”Vastineiden kirjoittelu vie voimat”
Olen ollut seitsemän vuotta sairaslomalla selästäni, jossa on todettu vaikeita ongelmia. Olen välillä lähes liikuntakyvytön. Olen käynyt kaikki Kelan kuntoutukset ynnä muut ja olemme lääkärin kanssa laittaneet eläkepaperit jo vuosia sitten vetämään, mutta Kelan/Kevan lääkärit päättävät lähettämissään hylkypäätöksissä, ettei ole mitään sellaista vikaa, etten töihin pysty.
Minä en ymmärrä, mitenkä sellainen lääkäri voi pistää hylkypäätöksiä, kun ei näe potilasta ja sitä, mikä se todellinen tilanne on? Tämä vastineiden kirjoittelu vie voimat ja lääkäreissä käynnit viimeisetkin rahat.
Nyt kävin jälleen ortopedian erikoislääkärillä ja toivon, että vihreää valoa olisi jo näkyvissä, koska hän näki, että minulla on vakavat ongelmat selässä.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen kertoi Studio55.fi-lähetyksessä vakuutuslääkärien pelisäännöistä. Katso ohjelma alta.
26:40
