Aitajuoksija Ludmila Engquist, 59, teki kilpauransa päätteeksi katoamistempun. Nyt 19 vuotta myöhemmin hän rikkoo hiljaisuuden SVT:n dokumentissa.
Ludmila Engquist kilpaili Venäjän maajoukkueessa ja saavutti vuonna 1991 maailmanmestaruuden. Vaihdettuaan kansallisuutta tuli hänestä yhdessä yössä Ruotsin kansallissankari voitettuaan kesäolympialaiset vuonna 1996, ensimmäisenä ruotsalaisena naisyleisurheilijana.
Vuonna 1999 Engquist sai painajaismaisen uutisen, rintasyöpä oli löytynyt.
Hän palasi lajin pariin ja voitti MM-pronssia, mutta joutui jättämään itkuiset jäähyväiset loukkaantuneen akillesjänteen vuoksi. Syöpä ei kuitenkaan koskaan hävinnyt. Yleisurheilu-uransa jälkeen hän kokeili kelkkailua huipputasolla. Mutta kaikki loppui, kun hän jäi kiinni dopingista.
Elämä dopingskandaalin jälkeen
Jäätyään kiinni Enquist pakeni Espanjaan ja yritti myöhemmin itsemurhaa.
– Halusin vain kuolla, se oli ainoa ajatus.
Ruotsin kansa tuomitsi hänet ankarasti. Vuonna 2005 aituri esiintyi viimeisen kerran julkisuudessa SVT:n haastattelussa, jossa hän kertoi voivansa niin huonosti, että yritti jopa tappaa itsensä.
Sen jälkeen hän päätti kadota.