Löytyykö mökkikaapista harmaantunut lasi? Sameuden syynä on lasihome
Lasihomeen tunnistaa sameasta pinnasta. Kuvassa tutkimuspäällikkö ja arkkitehti Minna Kuusela Työtehoseurasta.Kuvituskuva Shutterstock
Julkaistu 06.07.2025 12:31
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Lasihomeen ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä homehtunutta lasia ei saa enää kirkkaaksi.
Kaapissa säilötty kristallilasi tai lasimaljakko voi tuottaa yllätyksen. Pitkään koskemattomanakin ollut astia saattaa ilmaantua kaapista harmahtavana ja sameana.
Astian ulkoasun syynä saattaa olla lasihome.
– Se ei ole hometta siinä mielessä kuin home yleensä mielletään. Lasikorroosio on virallisempi nimi ilmiölle, kansanomaisesti käytetään sanoja "lasirutto" ja "lasihome", tutkimuspäällikkö ja arkkitehti Minna Kuusela Työtehoseurasta kertoo.
Home on sanana hämäävä: se vaikuttaa asialta, joka esimerkiksi tarttuu.
– Kyseessä ei ole sienikasvusto, vaan kemiallinen hajoaminen lasin pinnalla. Se on siis kemiallinen reaktio. Se ei tartu eikä ole vaaraksi.
Lasihome voi iskeä paitsi kirkkaaseen lasiin, myös lasitettuun pintaan, esimerkiksi posliiniin. Perintökristallejakin se vaanii.
– Jos kotona on aitoa kristallia, se sisältää lyijyä, ja on ehkä vielä vähän herkempi ja vaarassa, koska lyijy reagoi herkästi veden kanssa.
Lasihomeen tunnistaa sameasta pinnasta, josta myös ilmiön kansanomaiset nimitykset tulevat.
Toisaalta laseja saattaa samentaa myös tavanomainen kalkkisaostuma, jonka aiheuttaja on kova vesi. Sen kuitenkin erottaa lasihomeesta helposti, sillä kalkkisaostuman voi pestä pois.
– Lasihomehan ei lähde pois. Lasi on samentunut tai pinta on ikään kuin viirulla. Vanhoissa posliiniastioissa voi olla sellainen tuttu näkymä, että astia on muuten puhdas, mutta siinä on värjäytymiä ja viiruja, jotka eivät lähde pois pesulla. Se on lasihometta, Kuusela kuvaa.
– Lasi kestää aika hyvin happamia puhdistusaineita, eli kalkkisaostumaa voi puhdistella sitruunahapolla, jos sitä kovasti on. Saostumat ovat laseissa normaalimpi ilmiö kuin lasihome.
Lasihome on iskettyään ikuinen.
– Se on pysyvä vaurio. Joskus luin humoristista juttua siitä, että kun vain tarpeeksi hiekkapuhaltaa, kyllä se lähtee, mutta ei sitä oikeasti saa pois. Eli homeen ehkäisy on tärkein.
Huonolaatuinen lasi on homehtumiselle hieman herkempää. Syykin on yksinkertainen: kun pinta on valmiiksi laadultaan kehnompi, se naarmuttuu herkemmin ja altistuu muillekin vaurioille. Kun home iskee, lasi alkaa ikään kuin syöpyä.
– Valmiiksi haperompi pinta on herkempi homeelle. Uudemmat, astianpesukoneen kestävät lasit ja laadukkaammat lasit ovat usein kestävämpiä. Hirveästi riippuu siitä, miten lasia tai astiaa, jossa on lasitepinta, on ajan saatossa käytetty ja pesty. Onko pinta kulunut? Kuluneempi lasipinta on aina herkempi kemialliselle hajoamiselle, Kuusela sanoo.
Erityishuomiota kaipaavat vanhat astiat.
– Jos on astioita, kristallia tai posliinia ajalta ennen astianpesukoneiden tuloa, niitä ei ole alun perinkään tarkoitettu kestämään konepesua. Konepesussa on usein vahvasti emäksinen pesuaine ja liian korkea lämpötila, jolloin lasiin saattaa tulla hankautumaa.
Uusikin lasi voi joissain tapauksissa homehtua, jos sitä säilytetään kosteana ja pinottuna. Etenkin vanhat astiat on tärkeää pestä ja kuivata kunnolla aina ennen varastointia.
– Pestään lasit järkevästi, ja vanhoja astioita pestään käsin ja hellemmin. Jos omistaa juhla-astiastoja, joita käytetään vain rippijuhlissa, hautajaisissa ja jouluna, niitä kannattaa ottaa välillä kaapista pois. Lasi- ja posliinisettejä kannattaa katsella, pesaista ja oikeasti käyttää, Kuusela vinkkaa.
Lasihome on esteettinen ongelma. Se voi harmittaa, mutta lasista voi kuitenkin edelleen juoda, vaikka siihen olisi iskenyt rutto.
Lohduttautua voi silläkin, että ilmiö on kohtuullisen yleinen. Työtehoseuraan lasihomeesta tulee silloin tällöin tiedusteluja.
– On tämä vakioaihe. Aina toisinaan se kiinnittää huomion, kun vanhoja astioita otetaan kaapista: apua, mitä kristallilaseilleni on tapahtunut, voiko ne vielä saada puhtaaksi, Kuusela sanoo.
Lasihome saattaa hiipiä kotiin vaivihkaa. Siksi Kuusela kannustaakin käyttämään myös erityistilanteisiin hankittuja astiastoja, esimerkiksi hienoja kristallilaseja.
– Turha kivoja astioita on kaapeissa säilytellä. Järkevä käyttö on monelle astialle paljon parempi asia kuin se, että vain makuutetaan kaapissa. Se pitää astiat paremmassa kunnossa.
Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa.
