Loch Nessin hirviön mysteeri on askarruttanut skotlantilaisia vuosisatojen ajan. Tutkijat ovat nyt tarjonneet uutta selitystä sille, miksi ihmiset ovat luulleet nähneensä järvessä vilahduksen jättimäisestä vesihirviöstä.
Ensimmäiset väitetyt havainnot Skotlannissa Loch Nessin järven syvyyksissä piileskelevästä hirviöstä ovat peräisin jo 500-luvulta.
Modernimpia havaintoja on päivätty alkaen 1930-luvulta. Jatkuvien havaintojen myötä "Nessiestä" tuli samalla lukuisien tieteiselokuvien, kirjojen ja tv-ohjelmien vakiokuvastoa.
Tutkijat ovat aikaisemmin rajanneet pois mahdollisuuden siitä, että järvessä olisi saattanut uiskennella esihistoriallinen matelija, kuten plesiosaurus.
Uuden tutkimuksen myötä yksi mahdollisuus hirviöhavainnoille on kuitenkin keksitty: jättiankeriaat.
Ankeriaan DNA:ta vilisee järvessä
Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC sekä Sky News uutisoivat tuoreesta tutkimuksesta, jossa uusiseelantilaiset tutkijat ovat haravoineet järven vedestä kaikkien Loch Nessin mahdollisten asukkien DNA:ta.
Uutena löytönä järvestä saatiin ankeriaan DNA:ta. Ja sitä löytyi paljon, liki jokaisesta näytteenottopaikasta.
– Datamme ei paljasta niiden kokoa, mutta pelkkä materiaalin määrä kertoo, että emme voi pois sulkea mahdollisuutta, että Loch Nessissä olisi jättiankeriaita.
