Amazonin sademetsästä on löydetty uusi jättimäinen käärmelaji

Tutkijat ovat löytäneet Amazonin sademetsästä aiemmin tuntemattoman jättiläisanakondalajin, joka voi kasvaa jopa 7,5-metriseksi ja 500-kiloiseksi.

Tapauksesta uutisoivat muun muassa yhdysvaltalainen CNN ja brittilehti The Independent.

Tähän asti tunnetuista neljästä anakondalajista suurin, eli pohjoinen viheranakonda, elää Etelä-Amerikan trooppisissa osissa, kuten Amazonin, Orinocon ja Esequibon jokien altaissa sekä joissain pienemmissä vesistöissä.

Käärmeet liikkuvat salamannopeasti ja puristavat saaliinsa hengiltä kietoutumalla sen ympärille, tukehduttamalla sen ja nielemällä saaliin kokonaisena.

Kaksi eri lajia

Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan viheranakonda on geneettisesti kaksi eri lajia.

Havainnon teki ryhmä australialaisen Queenslandin yliopiston tutkijoita.

Tutkijat olivat matkustaneet Ecuadoriin etsimään aiemmin dokumentoimatonta pohjoista viheranakondaa (Eunectes akayima) Waorani-kansan kutsusta.

Ryhmä löysi käärmeen National Geographicin tulevan Pole to Pole with Will Smith -sarjan kuvausten aikana.

Tutkijat dokumentoivat useita uuteen lajiin kuuluvia anakondia "lymyilemässä matalikoissa saalista vaanimassa" heidän meloessaan kanootilla Amazonin jokiverkostoa pitkin.

– Näiden upeiden olentojen koko oli uskomaton. Yksi kohtaamamme naarasanakonda oli huimat 6,3 metriä pitkä, ryhmää johtanut Queenslandin yliopiston professori Bryan Fry sanoi lausunnossaan.

Ryhmä kertoi kuulleensa todisteita siitä, että alueella oli nähty jopa 7,5 metrin pituisia ja 500 kilon painoisia käärmeitä.

Viheranakonda on jättikäärme

Uusi laji erosi tutkijoiden mukaan aiemmin tunnetusta eteläisestä viheranakondasta noin 10 miljoonaa vuotta sitten. Geneettisesti ne poikkeavat toisistaan 5,5 prosenttia.

– Se on melko merkittävä ero, Fry sanoo.

– Esimerkiksi ihmiset eroavat simpansseista vain noin 2 prosenttia. 

Tieto auttaa suojelussa

Tutkijoiden mukaan tieto uudesta lajista on ratkaisevan tärkeä anakondien suojelun kannalta.

Anakondat ovat huippupetoja ja elintärkeitä ekosysteemiensä tasapainon ylläpitämiseksi.

Jättikäärmeet ja niiden elinympäristöt ovat yhä suuremmassa vaarassa maatalouden aiheuttaman metsien pirstoutumisen, metsäpalojen, kuivuuden, ilmastonmuutoksen ja saastumisen vuoksi.

– Erityisen kiireellistä on tutkia, miten (öljynporauslautoilla tapahtuneista) öljyvuodoista peräisin olevat kemikaalit vaikuttavat näiden harvinaisten käärmeiden hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen, Fry sanoi.

MTV Korkeasaaren kuristajakäärmeen löytöpaikalla – nämä eläimet olivat päätyneet karkulaisen ruuaksi 1:21
Katso myös: MTV Korkeasaaren kuristajakäärmeen löytöpaikalla – nämä eläimet olivat päätyneet karkulaisen ruuaksi

Lue myös:

    Uusimmat