Eskalaation uhka Iranin konfliktissa ei ole väistynyt, sanovat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Lindtman ja Kaikkonen osallistuivat SuomiAreenan Turvallinen Suomi 2030? -keskusteluun, jonka juonsi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen.
Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ottivat keskustelussa kantaa muun muassa Iranin ja Israelin väliseen konfliktiin Lähi-idässä.
Sunnuntaina myös Yhdysvallat iski Iranin ydinlaitoksiin tuhotakseen maan ydinaseohjelman.
– Kaikkien etu on, ettei Iran saa ydinasetta, mutta se miten tavoitetta kohti mennään, pitää tukeutua YK:n päätöksiin ja kansainväliseen oikeuteen, Lindtman sanoi.
Suomi ei ole iskuja tuominnut, vaikka ne ovat joidenkin arvioiden mukaan kansainvälisen oikeuden vastaisia. Suomen valtiojohto on korostanut, että Suomelle on tärkeää, ettei Iran saa kehitettyä ydinasetta.
Tiistaina Iranin presidentti Masoud Pezeshkian kertoi, että sotatoimet Israelia vastaan ovat päättyneet. Iran myös ilmoitti olevansa valmis palaamaan neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa ydinohjelmastaan.
Kaikkonen ja Lindtman ennakoivat kuitenkin, ettei eskalaation uhka ole täysin väistynyt.
– Voi olla, että akuuteimmat liekit on nyt sammutettu, mutta pelkään pahoin, että on vain ajan kysymys, koska jotain taas tulee, Keskustan Kaikkonen arvioi.
– Näyttää siltä, että nopeaa eskalaatiota ole tapahtunut, mutta enemmän on kuitenkin epävarmuutta kuin varmuutta siitä, mikä on polku eteenpäin, Lindtman kommentoi.
Naton puolustusmenotavoitteesta odotetaan päätöstä huomenna
Naton odotetaan päättävän huomenna huippukokouksessaan virallisesti, että Naton puolustusmenotavoite nostetaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Siitä 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin, mutta epäselvää on, mitä kaikkea 1,5 prosentin tavoitteeseen voidaan sisällyttää.
Etenkin oppositiopuolueet ovat Suomessa toivoneet keskustelua siitä, mitä kaikkea 1,5 prosentin tavoitteseen voidaan laskea mukaan.
– Kuinka paljon se tarkoittaa uutta rahaa Suomelta, siitä emme ole saaneet karkeaakaan arviota, ja se on kyllä valitettava tilanne, Kaikkonen sanoo.
Lindtman ennakoi, että 1,5 prosentin tavoitteeseen tullaan sisällyttämään esimerkiksi puolustusteollisuuden tukemista, sotilaallisen liikkuvuuden edistämisestä, infrahankkeita sekä huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kustannuksia.
Laajasti määriteltynä esimerkiksi terveydenhuollon ja sairaaloiden toiminnan turvaaminen kriisioloissa on osa kokonaisuusturvallisuutta, Lindtman sanoo.
– Pidän tärkeänä, että neuvotteluissa Suomi pitää esillä kokonaisturvallisuuden mallia. Kokonaisturvallisuuteen Suomi tänäkin päivänä varmasti satsaa jo yli 1,5 prosenttia.
Trumpin kommentit viidennestä artiklasta hämmentävät
Euroopassa huolta on aiheuttanut se, onko Yhdysvallat yhä sitoutunut Naton yhteiseen puolustukseen.
Nato-huippukokoukseen matkanneelta Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta kysyttiin, onko hän sitoutunut auttamaan mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata.
– Riippuu määritelmästä. Viidennestä artiklasta on erilaisia määritelmiä. Olen sitoutunut olemaan heidän (Euroopan maiden) ystävänsä, Trump sanoi.
Lindtmanin ja Kaikkosen mukaan on tärkeää, että Nato pyrkii nyt pikemminkin vahvistamaan yhteistä puolustustaan muun muassa nostamalla puolustusmenotavoitettaan.
– Hän (Trump) on taipuvainen järjestämään yllätyksiä, ja pitämään itseään keskustelun keskiössä. Viides artikla on niin keskeinen artikla, Naton perusta ja kulmakivi, ettei sitä pitäisi heiluttaa millään tavalla, Kaikkonen sanoo.
Turvallinen Suomi 2030 -keskustelussa pohdittiin myös sähkön riittävyyttä, ja median ja kulttuurin merkitystä henkiselle kriisinkestävyydelle.
Koko Turvallinen Suomi 2030? -ohjelma on katsottavissa MTV Katsomossa.