Pääministerin mukaan hallituksen sisällä ei ole minkäänlaista ulko- ja turvallisuuspoliittista erimielisyyttä Suomen linjasta.
Suomen linja on, että rauhansopimus Ukrainassa ei saa johtaa heikennyksiin eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi.
– Venäjä on pitkäaikainen ja vakava turvallisuusuhka Euroopalle.
Orpon mukaan tavoitteena on, että Ukraina on rauhanneuvottelujen tuloksena suvereeni maa, joka voi liittyä Euroopan unioniin ja halutessaan hakea myös Naton jäsenyyttä.
Lue lisää: Vihreät kirittää Suomen rauhanturvaajia apuun – näitä asioita kaikki puolueet käsittelevät tänään Ukrainan kohtalosta
Orpo kutsui iltapäivällä koolle parlamentaarisen kokouksen ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. MTV Uutiset seurasi tilaisuutta suorana.
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, voisiko Suomi lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan, jos mahdollinen tulitauko syntyy. Orpo vastasi, että tässä vaiheessa rauhanturvaajista ja rauhan valvomisesta ei ollut vielä esitystä. Eri vaihtoehdoista keskustellaan. Orpo ei sulje tätä mahdollisuutta myöskään pois.
2:09
– Olemme avoimia keskustelemaan erilaisista ratkaisuista.
Orpon mukaan Ukrainan ja Euroopan pitäisi olla mukana rauhanneuvotteluissa.
Orpo myös totesi, että Yhdysvallat ei ole jättämässä puolustusliitto Natoa.
– He eivät ole luopumassa Ukrainan tukemisesta vaan lähtevät siitä että Venäjä pitää pakottaa rauhaan.
– Yhdysvaltain läsnäolo säilyy, mutta tulee vähentymään ja meidän pitää täyttää Euroopassa USA:n pienemmästä roolista johtuva kuilu, hän sanoi.
19:28
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja varovainen arvioissaan
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila vastaili aiemmin Viiden jälkeen -ohjelmassa kysymyksiin mahdollisten rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan.
Ala-Sankilan mukaan ennen kuin voidaan puhua siitä, miten paljon rauhanturvaajia lähetettäisiin, pitäisi hahmottaa, millaisesta operaatiosta on kyse.
Tässä keskeiseksi nousivat kaksi kysymystä: Varmistetaanko samalla Ukrainan suvereniteetti Venäjän jatko-operaatiota vastaan vai turvataanko jonkinlaista aselepoa tai rauhaa.
– Jos kysymys on tästä ensimmäisestä, joukon pitäisi kyvykkyydeltään olla sellainen, että se pystyy torjumaan Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen tai jopa estämään sen.
Ala-Sankila kertoi Suomen harkitsevan samaan tapaan kuin aikaisemminkin, mikä olisi paras ratkaisu tällaisessa tilanteessa ja operaatiossa.
– Jos tällaista harkittaisiin, arvioisin, että Naton koillisen suunnan rintamavastuumaana panostamme enemmän laatuun kuin määrään.
Ala-Sankila muistutti, että tasavallan presidentti päättää operaatiosta valtioneuvoston ja eduskunnan tuella.
Haastattelussa Rauhanturvaajaliiton Ala-Sankila arvioi myös, voisiko rauhanturvajoukon lähettäminen jättää Suomen haavoittuvaiseksi. Katso koko haastattelu alta.
8:10
Erilinjaisia kommentteja suhtautumisessa Yhdysvaltoihin
Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota hallituspuolueiden riveistä kuultuihin erilinjaisiin kommentteihin suhtautumisessa Yhdysvaltoihin.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) arvioi Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä, että Yhdysvalloilla on "pakka sekaisin", kun taas valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kiitteli Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen Münchenissä pitää puhetta.
– Nyt me keskitymme yhdessä Yhdysvaltojen kanssa siihen, miten me saamme oikeudenmukaisen rauhan Ukrainaan ja miten me saamme turvattua Euroopan turvallisuuden.
– Se on oleellista, ja sen työn tekemisessä hallituksen sisällä ei ole mitään juopaa, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.
Orpon mukaan Vancen Münchenissä pitämä puhe oli yllättävä.
– Se oli puhe, jota en odottanut. Siinä ei puhuttu Ukrainasta, ei ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ei Ukrainan rauhasta, ei niistä asioista, jotka olivat Münchenissä pöydällä, vaan jostain ihan muusta, Orpo sanoi.