Littoistenjärvestä nostettiin mätäneviä haukia – asiantuntija ei usko kemikaalipuhdistuksen vaikuttaneen kaloihin

– Ne olivat vatsa taivasta kohden, kaikki huonokuntoisia. Luulimme ensin, että ne ovat kuolleet pari päivää sitten, koska osa hauista näytti niin tuoreilta, Juuso Manninen kertoo.

– Nostelimme niitä vedestä, ja ensimmäinen hauki alkoikin haukkoa henkeään vedenpinnan yläpuolella. Sen haju oli melkoinen.

Manninen tappoi nostamansa paiseiden peitossa olleet hauet puukolla, jotta ne eivät olisi jääneet kärsimään.

– En halua nähdä enää yhtään tuollaista huonokuntoista haukea, mutta pahoin pelkään, että niitä varmaan sieltä löytyy.

Kirkkaus nosti Littoistenjärven julkisuuteen

Littoistenjärvi nousi julkisuuteen toukokuussa, kun kemikaalipuhdistus kirkasti järven veden lähes turkoosiksi. Puhdistuksen seurauksena kuoli ainakin viisi tonnia lahnoja.

Mannisen julkaistua kuvia paiseiden peitossa olleista hauista Facebookin Hauenkalastajat-ryhmässä alkoivat monet epäillä, että kemikaalipuhdistus olisi aiheuttanut myös haukien paiseet.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen ympäristösuojeluyksikön erikoisasiantuntija Harri Helminen ei usko kemikaalipuhdistuksen vaikuttaneen haukiin.

– En näe mitään yhteyttä, tätä tapahtuu monessakin järvessä. Siinä on kalataudista kysymys, mitä ilmeisimmin kuvien perusteella kalojen pinnalla on vesihometta.

Niissä on mahdollisesti ollut alkuun ihovaurioita, haavatautia, johon vesihomeet tarttuvat helposti. Se on varsin yleistä monellakin kalalajilla, Helminen sanoo.

– Jos tämä olisi tapahtunut jossain muualla kuin Littoistenjärvellä, kukaan ei olisi edes huomannut.

Vapaaehtoiset sukeltajat haukia etsimään

Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilän mukaan joukko vapaaehtoisia sukeltajia aikoo hakea järvestä kaloja, jotka lähetetään Eviraan tutkittaviksi. Myös Heikkilä epäilee Mannisen nostamilla hauilla olleen vesihometta.

Lisäksi Heikkilä kertoo osakaskuntien epäilevän Littoistenjärven kalojen olevan stressaantuneita ja vahingoittaneen toisiaan, mikä on voinut edesauttaa vesihomeen syntyä.

– Tämäkin on tietysti spekulointia, mutta kalat ovat muuttuneet aika aggressiivisiksi, kun ne ovat alkaneet nähdä toisensa. Ne ovat pureskelleet toisiaan.

Kalastajat ovat raportoineet, että kaloista on puuttunut pala pyrstöstä tai evät ovat repsottaneet.

– Viime syksynä kuoli paljon pikkukalaa, joten myös ruuasta voi olla pulaa. Sitten kun kaveri on liian lähellä, niin johan siinä on stressinaihetta, joka on yleensä vesihomeen laukaisija ulkoisen ärsykkeen kanssa, Heikkilä sanoo.