Kemiallisesti puhdistetusta Littoistenjärvestä saatiin syyskuussa useita paiseiden peitossa olleita haukia. Osa epäili, että järven puhdistus olisi aiheuttanut kalojen ongelmat.
Yksi saaduista hauista toimitettiin Elintarvikevirasto Eviralle tutkimuksiin. Eviran mukaan kalassa on ainakin vesihometta. Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että lopullisia tuloksia voidaan odotella Evirasta jo tällä viikolla.
– Kalan etuevissä oli evämätää. Erikoista tässä oli, että sitä pitäisi olla kaikissa evissä. Lisäksi kalassa on joku bakteeritulehdus vesihomeen lisäksi. Taudinaiheuttaja voi jäädä mysteeriksi.
Heikkilän mukaan järvestä on etsitty sairaita haukia sekä kalastajien että sukeltajien voimin. Sairaita haukia ei ole löytynyt.
– Lahnoja on löytynyt muutamia, joissa saattaa olla vesihometta. Sukeltaessa nähtiin särkiä tai pienempiä lahnoja, joilla saattoi olla vesihometta. Nythän se ongelma poistuu, kun vesi jäähtyy.
Heikkilä mainitsee, että kaikki seitsemän syyskuussa saatua paiseista kalaa saatiin muutaman aarin kokoiselta alueelta.
Varsinais-Suomessa Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitseva Littoistenjärvi nousi julkisuuteen toukokuussa, kun kemikaalipuhdistus kirkasti järven veden lähes turkoosiksi.
"Vesi parempilaatuista vuosikymmeniin"
Heikkilän mukaan järven vesi on parempilaatuista kuin vuosikymmeniin. Myös vesiarvot ovat pysyneet hyvinä koko kesän. Erityisesti järven kasviplankton rupesi toipumaan kohtalaisen nopeasti käsittelyn jälkeen. Planktonin lisääntyminen myös samensi vettä.
– Eläinplanktonin määrästä meillä ei ole tietoa, mutta epäillään, ettei se ole toipunut niin hyvin kuin kasviplankton. Ja toisaalta järvessä on runsaasti pikkukalaa, joiden suurta herkkua eläinplankton on.
Puhdistamisen jälkeen järvessä havaittiin levää, joka on sukua ahdinparralle. Se on ilmeisesti syönyt vedestä tehokkaasti fosforin eli siellä ei ole käyttökelpoista fosforia sinilevälle.
Hyvä rapujärvi tuhoutui
Littoistenjärvi osaa kuitenkin yllättää jatkuvasti, sillä Heikkilän mukaan sieltä on tänä syksynä saatu rapuja ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Aikaisemmin Littoistenjärvi tunnettiin hyvänä rapujärvenä, mutta takavuosien rapurutto ja viimeistään happikato 1990-luvulla tuhosivat järven rapukannan.
Järvestä saatiin täplärapuja, mutta myös jokirapuja. Niiden pituus oli noin 9-12 senttiä, joten iältään ne olivat 6-7-vuotiaita.
– Ennen järven puhdistamista ne ovat olleet koko ajan siellä levämömmössä jemmassa, ja sitten ne kestivät vielä kemikaalikäsittelyn, vaikka niiden ei pitäisi selvitä siitä. Tai sitten joku jekuttaa meitä, ja on vienyt ne ravut sinne järveen, Heikkilä pohtii.
0:52
1:28
