Linkkivero puuttuisi uutisten jakamiseen somessa – asiantuntija vertaa kohuesitystä sensuuriin: "Lainsäädäntöä kokeiltu jo, tulokset surkeita"

Internetin sananvapautta ajavan järjestön mielestä artiklat toisivat mukanaan paitsi taloudellisia ongelmia etenkin pienille toimijoille, mutta myös uhkaisivat yhteiskunnallista keskustelua jopa ennakkosensuuriin verrastettavalla tavalla.

EU-parlamentin käsittelyyn edenneet artiklat, mukaan lukien niin sanottu "linkkivero", ovat herättäneet vastustusta jopa internetin isähahmoissa. Tästä jutusta voit lukea, mistä kohussa on kyse.

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland ry eli Effi on huolestunut komission esitykseen sisältyvistä asioista. 

IT-asiantuntija ja Effin puheenjohtaja Leena Romppaisen mukaan esitysten toteutuminen kiristäisi Suomessakin uutispalvelujen toimintaa ja antaisi tilaa valeuutissivustoille.

– Kaikki sivustot, joille käyttäjät voivat ladata aineistoa, edes kirjoittaa kommentteja uutisiin, olisivat vaikeuksissa. Sanomalehdet ovat myös perinteisesti viitanneet muihin lehtiin. Sitäkään ei saisi tehdä ilman lupaa, ei vaikka tarkoitus olisi osoittaa näiden olleen väärässä, Romppainen kertoo.

"Tulokset ovat olleet surkeita"

Romppaisen mukaan linkkiveroksi nimitetty artikla 11 periaatteessa rikkoisi koko World Wide Webin perusidean – eli linkittämisen. 

– Ilmeisesti halutaan, että hakukoneet jatkavat toimintaansa eli nettijulkaisujen mainostamista, mutta sen lisäksi maksaisivat siitä.

Lainsäädäntöä on jo kokeiltu Saksassa ja Espanjassa, ja tulokset ovat olleet surkeita, sekä tiedon saatavuuden että nettilehtien tulojen kannalta, kertoo Romppainen.

– Linkkivero purisi myös enemmän pieniin ja aloittaviin yrityksiin, joilla olisi vähemmän neuvotteluvaraa. Tämä nähtiin hyvin Espanjassa.

Uhka sananvapaudelle

Linkkiveron lisäksi närästävä, EU-komission esityksen artikla 13, pakottaisi palvelut käyttämään suodattimia, jotka estäisivät sivustoille ladattavan sellaista materiaalia, johon materiaalin ladanneella ei ole tekijänoikeutta.

Romppaisen mukaan artiklassa olisi jopa kyse pakollisesta ennakkosensuurista, joka vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Mikään automatiikka ei pystyisi tunnistamaan laillista kritiikkiä ja parodiaa, ja puuttuisi siten sananvapauden ydinaluetta olevaan poliittiseen puheeseenkin ennennäkemättömän rajusti, hän sanoo.

Facebookin kaltaiset isot toimijat selviäisivät suodattimien hankkimisesta helpoiten. Pienemmät palvelut taas joutuisivat joko luomaan erittäin vaikeasti omansa, tai ostamaan filtterit palveluina isommilta pelureilta.

Näin niin nykyisten kuin uusienkin pienten somepalveluiden, sekä käyttäjien toimintaan perustuvien järjestelmien toiminta vaarantuisi, Romppainen kertoo.

– Kustannusten lisäksi siitä seuraisi käyttäjien yksityisyyden suojan mureneminen, kun kaikki ladattava materiaali kiertäisi todennäköisesti amerikkalaisten suuryritysten kautta.

Lue myös:

    Uusimmat