Lindtman ja Mykkänen tukkanuottasilla valtion varojen jakamisesta: "Miljardi pilkotaan niin pieniin osiin, että kukaan ei saa mitään – Antti ja kumppanit kasaavat itselleen tulisia hiiliä"

Uudessa budjettiesityksessä valtion menoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla, eli budjetti on alijäämäisempi kuin aikaisempi budjetti.

– Tilanteessa, jossa merkit ovat sellaisia, että kasvu hidastuu, juuri silloin valtion ei omilla toimenpiteillään pidä sitä vauhdittaa. Sen takia nyt käynnistetään investointeja, jotka tukevat työllisyyttä, kasvua ja yritysten kilpailukykyä, pääministeripuolue SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman sanoo.

– Tässä budjetissa näkyy se, että Suomi viedään leikkauslinjalta uudistuslinjalle, jossa erityisesti osaamiseen satsataan. Voisi sanoa, että noin kahdeksan vuoden leikkausputken jälkeen käännetään suunta, Lindtman jatkaa.

Suomi satsaa Lindtmanin mukaan esimerkiksi suuriin liikennehankkeisiin, joihin panostetaan 600 miljoonan euron arvosta.

– Suora työllisyysvaikutus on noin 7 000 henkilötyövuotta ja sillä on myös välillisiä työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi Joensuun ratapiha käynnistää muita isoja investointeja. 

– Tämän hallituksen suuri tehtävä on kääntää Suomen osaamistaso kasvuun, hän sanoo.

Miljardi pilkotaan pieniin osiin

Oppositiossa budjettiehdotukseen ei suhtauduta yhtä varauksetta. Viime kaudella hallituksessa istuneen Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen lataa Lindmanille täyslaidallisen.

– Valtiovarainministeri korosti eilen kahta asiaa, luottamusta luovaa vakautta talouspolitiikkaan ja turbonappia investointeihin. No mitä hallitus tekee? Kiihdyttää velkaantumista ilman, että on näkymää tuloista, joita työllisyydestä tulisi.

– Erittäin vaikea on pakittaa vuoden tai kahden päästä. Antti ja kumppanit kasaavat itselleen tulisia hiiliä, Kokoomuksen kansanedustaja Mykkänen sanelee.  

Nyt miljardi joudutaan pilkkomaan niin pieniin osiin, että kukaan ei saa Mykkäsen mukaan kunnolla mitään.

– Nyt miljardi käytetään yli sataan riviin hallitusohjelman liitteen mukaisesti, vaikka se pitäisi käyttää neljään tai viiteen suurempaan kokonaisuuteen.

– Tässä on liikaa kokkeja ja valitettavasti muutos jää tapahtumatta. Me tekisimme työllisyystoimet etupainotteisesti, Mykkänen sanoo.

Konkreettiset työllisyystoimet esitetään budjettiriihessä syyskuussa.

– Palkkaamisen kynnystä pitäisi laskea. Jos edes kymmenesosa 120 tuhannesta järjestäytymättömästä yrityksestä palkkaisi yhden työntekijän lisää, se olisi jo 12 tuhatta työntekijää, Mykkänen sanoo.

"Olemme tekemässä yrityksille työntekijän palkkaamisen kannustinta"

Lindtman muistuttaa, että jos ihminen on työttömänä, hänelle maksetaan joko työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa noin 700 euron verran kuukaudessa.

– Jos otamme tämän rahan käyttöön passiivisesti maksettavasta tuesta ja se raha käytetään aktiivisesti eli palkkatukeen, silloin jo tämä itsessään on kustannusneutraalia, Lindtman sanoo.

– Sen sijaan, että maksetaan passiivista tukea kotiin, käyttämme se aktiivisesti työllistämiseen. Nyt olemme tekemässä pienille yrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannustinta. Sitä ei viime hallituskauden aikana näkynyt, vaikka siitä monta vuotta puhuttiin, Lindtman sanoo.  

Katso koko keskustelu valtion varojen jakamisesta yllä olevalta videolta.