Hallitus kokoontuu tänään budjettiriiheen päättämään siitä, miten Suomen talous saadaan elpymään.
Riihestä odotetaan vaikeaa, ja sen takia hallitus kokoontui jo eilen kesärantaan keskustelemaan siitä, miten velkaantuminen saadaan pysäytettyä.
Hallitukselta odotetaan päätöksiä muun muassa työllisyystoimista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan ainoa keino työllisyyden lisäämiseksi on kilpailukyvyn parantaminen.
– Tällä hetkellähän näyttää siltä, että hallitus vaikeuttaa yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä verottamalla ja heikentämällä tätä kilpailukykyä, Ranne kommentoi Uutisaamussa.
Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen tyrmäsi Ranteen puheet verotuksesta suorassa lähetyksessä nopeasti.
– Valitettavasti edustaja Ranteella on aika onttoja nämä puheet. Nythän hallitus esimerkiksi alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle. Sehän on juuri sitä kilpailukyvyn vahvistamista, mitä tässä esitettiin.
Ranteen mukaan on myös hälyttävää, että hallitus paisuttaa julkisen sektorin menoja. Kurvisen mukaan se on kuitenkin väistämätöntä.
– Kyllä sitä pitää vähän paisuttaakin, koska meillä on aika pitkät hoitojonot tällä hetkellä koronan takia.
Työllisyystoimet välttämättömiä
Kurvisen mukaan on välttämätöntä, että budjettiriihessä päätetään odotetuista työllisyystoimista.
– On koottava sellainen kovien ja pehmeiden pakettien kasa vähän kuten jouluaattona, vaikka syyskuuta eletäänkin.
Kurvisen mukaan toimet voivat tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kannustimia joudutaan lisäämään. Yksi hallituksen suunnitelluista toimista on myös eläkeputken katkaiseminen eli se, että ikääntyneet työntekijät jatkavat työelämässä pidempään.
– Esimerkiksi täytyy harkita sitä, voiko työttömyysturvaa saada, jos ei riittävän pontevasti hae töitä.
Ranteen mukaan uusia työpaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa nimenomaan yksityiselle sektorille.
– Yksityinen sektori suhteessa meidän julkiseen sektoriin on aivan liian pieni.
Perussuomalaisten kansanedustajan mukaan julkiselta sektorilta voitaisiin leikata poistamalla turhia menoja. Samalla Ranne kuitenkin lisäisi esimerkiksi hoitajien ja opettajien määrää.
– Meillä on selkeästi sellainen tilanne, että nopeutusta, automatisointia ja tehostamista on tarpeen tehdä.
Kolme miljardia EU:lta
EU jakaa Suomelle kolme miljardia euroa elpymisrahaa. Hallitus päättää syksyn mittaan, mihin elpymisrahastosta saatava raha kohdistetaan.
Kurvisen mukaan raha tulisi käyttää esimerkiksi digitaalisuuteen ja korkeakoulutukseen.
– Osaamiseen ja kilpailukykyyn, Kurvinen summasi.
Ranteen mukaan elvytyspaketti tulisi ensisijaisesti kaataa.
– Me emme voi millään tavalla hyväksyä tätä pakettia. Enemmän menee EU:lle ja vähemmän saamme takaisin.